Valtakirja perinnönjakoon
Päivitetty · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital
Lyhyesti
- Jos osakas ei pääse itse allekirjoittamaan perinnönjakokirjaa, hän voi valtuuttaa toisen sopimaan jaosta ja allekirjoittamaan jakokirjan puolestaan. Valtuutetuksi voi valita toisen osakkaan tai pesän ulkopuolisen henkilön.
- Valtakirjaan ei perintökaaren eikä oikeustoimilain mukaan tarvita todistajia. Kun jako tehdään sopimalla, jakokirjan sen sijaan todistaa oikeaksi kaksi esteetöntä henkilöä.
- Perunkirjoitukseen annettu valtakirja ei kata perinnönjakoa, ellei siihen ole kirjoitettu myös perinnönjakoa. Pankit käyttävät pankkiasioihin omaa valtakirjalomakettaan.
- Alla voit täyttää valtakirjan maksutta ja ilman tunnusta. Jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa, lue ensin, kuka häntä edustaa jaossa.
Valtakirja perinnönjakoon on asiakirja, jolla kuolinpesän osakas valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perinnönjaossa.
Tee valtakirja perinnönjakoon
Tarvitset vainajan nimen ja kuolinpäivän, valtakirjan antavien osakkaiden nimet ja henkilötunnukset tai syntymäajat sekä valtuutetun nimen.
Täytä valtakirja tästä
Täytä kentät, niin saat allekirjoitusvalmiin valtakirjan perinnönjakoon. Maksuton, ei vaadi tunnusta. Tiedot pysyvät selaimessasi, eikä niitä lähetetä meille.
Vainaja
Valtuuttajat – osakkaat, jotka antavat valtakirjan
Jos useampi osakas valtuuttaa saman henkilön, he mahtuvat samaan valtakirjaan. Jokainen allekirjoittaa sen omalta osaltaan.
Tällä lomakkeella osakas antaa valtakirjan omasta puolestaan ja allekirjoittaa sen itse. Alaikäisen osakkaan puolesta toimii huoltaja. Jos osakkaalla on edunvalvoja tai voimassa oleva edunvalvontavaltuutus, hänen puolestaan voi toimia edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu, kun tehtävä tai valtuutus kattaa perinnönjaon. Jos ositus tai jako tehdään sopimalla, huoltaja ja edunvalvoja tarvitsevat siihen Digi- ja väestötietoviraston luvan. Pesäkirjan perukirjalomakkeen valtakirjat ottavat nämä osakkaat huomioon. Voit myös kysyä juristilta.
Valtuutettu – henkilö, joka edustaa valtuuttajia jaossa
Valtuutettu voi olla toinen osakas tai joku muu, esimerkiksi puoliso, ystävä tai lakimies. Valitse täysi-ikäinen henkilö. Valtuutetun tekemä sopimus sitoo valtuuttajaa, kun hän pysyy valtakirjan rajoissa. Jos valtuutettu on itse osakas, hän sopii jaossa samalla omasta osuudestaan.
Jos kirjoitat tähän ehtoja, valtuutettu saa sopia jaosta vain niiden mukaisesti. Ehdot koskevat kaikkia tämän valtakirjan valtuuttajia. Jos valtuuttajilla on eri ehdot, tee kullekin oma valtakirja. Jos jätät kentän tyhjäksi, valtuutus koskee koko jakoa ilman rajauksia.
0 / 1000
Tietojasi ei lähetetä meille
Kirjoittamasi nimet, henkilötunnukset ja ehdot pysyvät oman selaimesi muistissa. Niitä ei lähetetä meille eikä kenellekään muulle. Myös asiakirja muodostetaan selaimessasi. Kun suljet tai lataat sivun uudelleen, tiedot häviävät.
Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan käsin.
Milloin perinnönjakoon tarvitaan valtakirja?
Valtakirjaa tarvitaan, kun jako tehdään sopimalla eikä joku osakkaista pääse allekirjoittamaan jakokirjaa itse. Valtakirjan antaa jokainen tällainen osakas, myös ulkomailla asuva. Leskikin on osakas avio-oikeuden perusteella, kunnes ositus on toimitettu, ja perillisenä tai yleistestamentin saajana myös sen jälkeen. Alaikäisen ja edunvalvonnassa olevan osakkaan tilanteesta kerrotaan alempana.
Jos jaon toimittaa pesänjakaja, jakokirjan allekirjoittaa pesänjakaja. Jaon kulku vaiheittain on kerrottu sivulla perinnönjako.
Kuka voi olla valtuutettu?
Valtuutetun ei tarvitse olla kuolinpesän osakas, vaan hän voi olla esimerkiksi sukulainen, ystävä tai lakimies. Useampi osakas voi valtuuttaa saman henkilön.
Myös yksi osakkaista voi olla valtuutettu. Silloin hän toimii jaossa sekä omasta puolestaan että valtuuttajien puolesta, vaikka hänen etunsa ja valtuuttajien edut voivat poiketa toisistaan. Valtuuttaja voi rajata valtuutusta kirjoittamalla valtakirjaan ehtoja.
Mitä valtakirjassa pitää lukea?
Valtakirjaan kirjoitetaan auki, mihin valtuutus oikeuttaa, koska valtuutettu saa tehdä vain sen, mitä valtakirjaan on kirjoitettu. Tällä sivulla tehtävässä valtakirjassa on nämä kohdat:
- Kuolinpesä: vainajan nimi ja kuolinpäivä
- Valtuuttaja: osakkaan nimi sekä henkilötunnus tai syntymäaika
- Valtuutettu: nimi sekä halutessa henkilötunnus tai syntymäaika
- Valtuutus: oikeus neuvotella ja sopia jaosta sekä allekirjoittaa jakokirja. Jos valtuutus koskee myös ositusta, ositus mainitaan erikseen.
- Ehdot ja rajaukset: jos valtuuttaja haluaa rajata valtuutusta
- Allekirjoitus: valtuuttajan allekirjoitus, paikka ja päiväys
Valtakirjan malli perinnönjakoon
Yhden valtuuttajan valtakirja voi olla tällainen:
PERINNÖNJAKOVALTAKIRJA
Kuolinpesä: [vainajan nimi] (k. [kuolinpäivä])
Minä [valtuuttajan nimi] ([henkilötunnus tai syntymäaika]) valtuutan [valtuutetun nimi] edustamaan minua edellä mainitun kuolinpesän perinnönjaossa. Valtakirja oikeuttaa valtuutetun puolestani neuvottelemaan ja sopimaan perinnönjaosta sekä allekirjoittamaan perinnönjakokirjan ja siihen liittyvät asiakirjat.
Paikka ja päiväys ______ · Allekirjoitus ja nimenselvennys ______
Yleinen vai yksilöity valtakirja?
Yleinen valtakirja antaa valtuutetulle laajat oikeudet, yksilöity vain ne, jotka siihen on lueteltu. Nimitykset ovat käytännön kieltä. Tämän sivun valtakirjassa luetellaan, mitä valtuutettu saa tehdä jaossa, ja siihen voi kirjoittaa ehtoja.
Onko valtakirjassa pakko olla henkilötunnus?
Ei ole pakko, sillä perintökaari ja oikeustoimilaki eivät vaadi valtakirjaan henkilötunnusta. Henkilötunnus tai syntymäaika kuitenkin yksilöi valtuuttajan, joten muut osakkaat ja pankki voivat todeta, kenen puolesta valtuutettu toimii. Siksi tämän sivun lomakkeessa valtuuttajan henkilötunnus tai syntymäaika on pakollinen. Pankkien omat valtakirjalomakkeet kysyvät henkilötunnusta.
Voiko valtakirjan kirjoittaa käsin?
Voi. Käsin kirjoitettu valtakirja on kirjallinen valtakirja, eikä perintökaari tai oikeustoimilaki vaadi sille valmista pohjaa. Kirjoita siihen samat kohdat kuin yllä ja allekirjoita se käsin. Pankki voi silti pyytää pankkiasioihin omaa lomakettaan.
Pitääkö valtakirjalla tai jakokirjalla olla todistajat?
Valtakirjaan ei perintökaaren eikä oikeustoimilain mukaan tarvita todistajia. Jakokirjaan sen sijaan tarvitaan todistajat, kun jako tehdään sopimalla: kaksi esteetöntä henkilöä todistaa sen oikeaksi.
Perintökaari ei määrittele, kuka on esteetön. Varminta on pyytää todistajiksi täysi-ikäiset henkilöt, jotka eivät ole jaon osapuolia tai valtuutettuja eivätkä heidän puolisoitaan tai lähisukulaisiaan.
Kuka allekirjoittaa
- Valtakirja perinnönjakoon
- Osakas, joka antaa valtakirjan
- Jakokirja
- Sopimusjaossa osakkaat itse tai heidän valtuutettunsa tai edustajansa. Pesänjakajan toimittamassa jaossa pesänjakaja.
Todistajat
- Valtakirja perinnönjakoon
- Perintökaari ja oikeustoimilaki eivät vaadi
- Jakokirja
- Kaksi esteetöntä henkilöä todistaa oikeaksi, kun jako tehdään sopimalla
Kaksi todistajaa vaaditaan myös edunvalvontavaltakirjaan, mutta se on eri asiakirja. Edunvalvontavaltakirjalla varaudutaan siihen, ettei valtuuttaja myöhemmin pysty itse hoitamaan asioitaan.
Jakokirjan muista vaatimuksista kerrotaan kohdassa perinnönjakokirjan muotovaatimukset.
Voiko perinnönjakokirjan allekirjoittaa valtakirjalla?
Voi, kun valtakirjassa annetaan oikeus allekirjoittaa jakokirja. Valtuutettu allekirjoittaa jakokirjan valtuuttajan puolesta, ja jos hän on itse osakas, myös omasta puolestaan. Valtuuttaja antaa allekirjoitetun valtakirjan valtuutetulle, joka näyttää sen muille osakkaille. Valtakirja kannattaa pitää tallessa jakokirjan kanssa.
Jako sitoo valtuuttajaa, kun valtuutettu on sopinut siitä valtakirjan rajoissa. Jos valtuutettu sopii valtakirjaan kirjoitettujen ehtojen vastaisesti, sopimus ei sido valtuuttajaa.
Voiko valtakirjan peruuttaa?
Voi. Valtakirja peruutetaan ottamalla se takaisin valtuutetulta tai hävityttämällä se. Kerro peruutuksesta myös muille osakkaille. Peruutus ei kumoa jakoa, jonka valtuutettu on jo allekirjoittanut.
Kun samassa valtakirjassa on useampi valtuuttaja, tämän sivun lomake kirjoittaa siihen, että kukin valtuutus on itsenäinen. Silloin yksi valtuuttaja voi peruuttaa omansa kertomalla siitä valtuutetulle ja muille osakkaille, ja muiden valtuutukset jäävät voimaan.
Valtakirja ositusta ja perinnönjakoa varten
Jos valtuutuksen on tarkoitus koskea sekä ositusta että perinnönjakoa, valtakirjaan kirjoitetaan molemmat. Yllä olevassa lomakkeessa valitaan joko perinnönjako tai ositus ja perinnönjako.
Ositus on avioliiton omaisuuden jako. Se tehdään ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa. Ositus voi olla tekemättä myös vainajan aiemmasta avioliitosta. Ositus ja perinnönjako ovat eri toimituksia, eikä valtakirja, jossa mainitaan vain perinnönjako, välttämättä kata ositusta.
Käykö sama valtakirja perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon?
Perintökaari ja oikeustoimilaki eivät kiellä antamasta samalla valtakirjalla valtuutusta sekä perunkirjoitukseen että perinnönjakoon. Erilliset valtakirjat voi antaa eri aikaan ja peruuttaa erikseen. Erillisen valtakirjan perinnönjakoon voi antaa myöhemmin, kun pesän varat ja velat ovat jo perukirjasta tiedossa.
Kuolinpesän asioihin käytetään eri valtakirjoja:
Perunkirjoitusvaltakirja
- Mihin
- Osakkaan edustamiseen perunkirjoitustilaisuudessa
- Mistä saa
- Sivulta perunkirjoitusvaltakirja
Valtakirja perinnönjakoon
- Mihin
- Perinnönjaosta sopimiseen ja jakokirjan allekirjoittamiseen, valinnan mukaan myös ositukseen
- Mistä saa
- Tältä sivulta
Pankin valtakirja
- Mihin
- Kuolinpesän pankkiasioihin, esimerkiksi tilin lopettamiseen
- Mistä saa
- Pankilta (pankkikohtaiset ohjeet)
Verohallinnon lomake 3630
- Mihin
- Kuolinpesän veroasioihin, esimerkiksi osoitteen muuttamiseen
- Mistä saa
- Verohallinnon sivulta
Jos osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa
Alaikäisen osakkaan puolesta jaossa toimii hänen huoltajansa. Jos osakkaalla on edunvalvoja, edunvalvoja voi edustaa häntä jaossa, ellei tuomioistuin ole rajannut tehtävää toisin.
Kun ositus tai perinnönjako tehdään sopimalla, huoltaja ja edunvalvoja tarvitsevat siihen Digi- ja väestötietoviraston luvan, eikä valtakirja korvaa lupaa. Tätä lupaa ei tarvita, jos jaon toimittaa pesänjakaja.
Huoltaja tai edunvalvoja ei voi edustaa lasta tai edunvalvonnassa olevaa osituksessa eikä jaossa, jos hän itse, hänen puolisonsa tai hänen täysi-ikäinen lapsensa on saman pesän osakas. Leski, joka on lapsen huoltaja tai edunvalvonnassa olevan edunvalvoja, ei voi edustaa tätä osituksessa, koska ositus tehdään hänen kanssaan. Näissä tilanteissa lapselle tai edunvalvonnassa olevalle tarvitaan edunvalvojan sijainen.
Myöskään edunvalvontavaltuutettu ei voi edustaa valtuuttajaansa jaossa, jos muiden osakkaiden joukossa on hän itse, hänen puolisonsa tai hänen lähisukulaisensa. Silloin jaossa toimii varavaltuutettu, jos sellainen on nimetty, tai käräjäoikeuden tai Digi- ja väestötietoviraston määräämä edunvalvoja. Kysy näissä tilanteissa neuvoa juristilta tai Digi- ja väestötietovirastosta.
Pesäkirjan perukirjalomakkeelta saat maksutta perinnönjakovaltakirjan, kun vainaja ja kaikki osakkaat on kirjattu lomakkeelle henkilötunnuksineen. Valtakirjat voit ladata ilman tiliä Varat-vaiheessa.
Lomakkeen valtakirjassa valtuutettu valitaan osakkaista. Osakas, joka on alaikäinen tai jota lomakkeelle merkitty edunvalvoja tai muu edustaja edustaa, ei ole valtuuttajien joukossa. Valtakirjaan kirjataan, että häntä edustaa jaossa hänen oma edustajansa. Valtakirjan antavat kaikki muut osakkaat kuin valtuutettu.
Mitä jos osakas ei anna valtakirjaa?
Sopimusjako vaatii jokaisen osakkaan allekirjoituksen, joko hänen omansa tai hänen puolestaan annetun. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, kuka tahansa heistä voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Osakkaiden yhteisestä päätöksenteosta kerrotaan sivulla kuolinpesän osakkaat.
Milloin asia kannattaa viedä juristille?
Näissä tilanteissa asia kannattaa käydä läpi juristin kanssa:
- jaossa luovutaan jostakin, mihin osakkaalla olisi oikeus, esimerkiksi tasingosta tai perintöosuudesta
- leski ja perilliset aikovat valtuuttaa saman henkilön ositukseen
- jakoon liittyy toisen maan laki tai ulkomailla olevaa omaisuutta
- valtakirjan antanut osakas kuolee tai hänen kykynsä hoitaa asioitaan heikkenee ennen jakoa
- kuolinpesä myy kiinteistön ennen jakoa
- osakkaat epäilevät, onko valtuutettu toiminut valtakirjan mukaan