Kuolinpesä – osakkaat, hallinto ja jakamaton kuolinpesä

Päivitetty 26.10.2026 · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital

Kuolinpesä syntyy automaattisesti henkilön kuoltua. Se on oikeudellinen yhteisö, johon kuuluvat kaikki vainajan varat ja velat. Kuolinpesä on olemassa siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu. Niin kauan kuin perinnönjakoa ei ole tehty, pesä on jakamaton kuolinpesä. Siitä kerrotaan kohdassa jakamaton kuolinpesä.

Kuolinpesän osakkaat

Osakasasema määräytyy lain ja mahdollisen testamentin perusteella:

Perimysjärjestys Suomessa

Kuolinpesän hallinto

Kuolinpesää hallinnoidaan yhteishallintona – kaikki osakkaat tekevät päätökset yhdessä yksimielisesti. Tämä koskee esimerkiksi:

• Pankkitilien käyttöä
• Kiinteistöjen myyntiä
• Vuokrasopimusten irtisanomista
• Velkojen maksua
• Verotukseen liittyviä päätöksiä

Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen, käräjäoikeudelta voi hakea pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvittäjä hoitaa pesän hallintoa osakkaiden sijasta. Kiinteistön myyntiin tarvitaan silti osakkaiden suostumus tai tuomioistuimen lupa.

Pesänselvittäjä vai pesänjakaja

Termit menevät helposti sekaisin, joten lyhyesti:

• Pesänselvittäjä hoitaa pesän valmiiksi: maksaa velat, myy omaisuutta, hoitaa juoksevia asioita.
• Pesänjakaja jakaa lopullisesti jäljellä olevan omaisuuden osakkaille, kun pesä on selvitetty.

Sama henkilö voi hoitaa molemmat tehtävät. Pesänselvittäjä, joka ei ole osakas, toimii pesänjakajana ilman erillistä määräystä, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä pesänjakajaa ole muuten määrätty.

Saako kuolinpesän asunnon tyhjentää ennen perunkirjoitusta?

Asunnon tyhjentämisestä päätetään lähtökohtaisesti yhdessä, koska pesän omaisuutta hallitaan yhteisesti. Tavaroiden jakamiseen, myymiseen ja pois antamiseen tarvitaan siksi kaikkien osakkaiden suostumus. Perintökaaren mukaan toimen, joka ei siedä viivytystä, saa kuitenkin hoitaa, vaikka kaikkien suostumusta ei saada. Sellainen voi olla vuokra-asunnon luovuttaminen, kun tavarat pakataan ja varastoidaan mutta niitä ei jaeta.

Pakatutkin tavarat kuuluvat edelleen pesään. Perukirjaan ne merkitään sellaisina kuin ne olivat kuolinhetkellä. Perintökaaren mukaan omaisuutta ei saa jakaa osakkaille, ennen kuin pesän velat on maksettu tai niille on annettu vakuus.

Tyhjennys- ja siivouskulut ovat pesän hoitokuluja, ja ne maksetaan pesän varoista. Jos osakas maksaa tarpeelliset kulut omista varoistaan, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista.

Perukirjaan näitä kuluja ei merkitä. Ne eivät ole vainajan velkoja, eikä niitä vähennetä perintöverotuksessa. Perintö- ja lahjaverolain mukaan kuluista vähennetään vain hautaamisen, perunkirjoituksen ja hautakiven kohtuulliset kustannukset.

Kuka maksaa jakamattoman kuolinpesän kulut ja laskut?

Jakamattoman kuolinpesän kulut ja laskut maksetaan pesän varoista. Tämä koskee sekä vainajan omia laskuja että kuluja, joita pesän omaisuuden hoidosta syntyy kuoleman jälkeen, kuten asunnon vastiketta, sähköä ja vakuutuksia. Pesän hoidosta johtuvat laskut voi maksaa yksikin osakas, mutta muista maksuista osakkaat päättävät yhdessä. Jos osakas maksaa hautaus- tai perunkirjoituskulun tai pesän hoidosta johtuvan tarpeellisen kulun omista varoistaan, hänellä on perintökaaren mukaan oikeus saada korvaus pesän varoista.

Osakas, joka tekee sopimuksen pesän puolesta, vastaa siitä kuitenkin myös itse, ellei toisin sovita. Laskujen maksamisesta vainajan tililtä kerrotaan sivulla kuolinpesän pankkiasiat. Jos pesän rahat eivät riitä laskuihin, lue myös varattoman kuolinpesän laskuista.

Kuolinpesän varat ja velat

Kuolinpesään kuuluvat kaikki vainajan kuolinhetken varat:

Kuolinpesän tuloverotus – eri asia kuin perukirja

Perukirja kuvaa pesän tilanteen kuolinhetkellä. Mutta kuolinpäivän jälkeen kuolinpesälle voi kertyä omia tuloja – ja ne käsitellään täysin erikseen, omassa verotuksessaan.

Lyhyesti: perukirjaan kuolinhetken varat ja velat, kuolinpesän myöhemmät tulot omaan veroilmoitukseen.

Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen

Kuolinvuoden jälkeen kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, jolla on oma verotuspäätös. Kuolinpesän veroilmoitusta voi tarkistaa ja korjata OmaVerossa vain, jos pesällä on jo Y-tunnus, esimerkiksi vainajan toiminimen kautta, ja asianhoitajalla on Suomi.fi-valtuus. Muuten veroilmoitus korjataan paperilomakkeilla.

Kuolinpesän tuloja voivat olla esimerkiksi:

• Vuokratulot pesän omistamasta asunnosta tai kiinteistöstä
• Osingot ja korkotulot sijoituksista
• Luovutusvoitot omaisuuden myynnistä (esimerkiksi kun kuolinpesä myy asunnon)
• Metsätalouden tulot puunmyynnistä tai metsävähennyksistä

Kuolinpesä antaa näistä oman veroilmoituksensa kerran vuodessa. Verotus tapahtuu samojen sääntöjen mukaan kuin yksityishenkilön: ansiotulot etenevät progressiivisesti tuloluokkien mukaan, pääomatulot 30 % ja 30 000 € ylittävältä osalta 34 %.

Mikä menee perukirjaan ja mikä ei

Selkein muistisääntö on aikaraja: kuolinhetki.

Veronpalautukset – kaksi eri lähdettä

Veronpalautuksissa on erotettava kaksi tilannetta:

1. Ennen kuolinvuotta päättyneeltä verovuodelta tuleva palautus perustuu vainajan eläessään maksamiin veroihin, joten se merkitään perukirjaan vainajan varoihin, vaikka raha tulee tilille vasta myöhemmin (PK 20:4.1). Jos tällainen palautus selviää vasta perunkirjoituksen jälkeen, siitä tehdään täydennysperukirja. Kuolinvuodelta kuolinpesää verotetaan sekä vainajan että pesän tulosta samassa verotuksessa (TVL 17.1), joten kuolinvuoden palautuksen jakautuminen on selvitettävä tapauskohtaisesti.
2. Kuolinpesän omasta verotuksesta tuleva palautus syntyy vasta kuoleman jälkeen → maksetaan kuolinpesän tilille ja on jaettavissa osakkaille perinnönjaossa.

Perinnönjaon jälkeen

Kun kuolinpesä jaetaan, jaettu omaisuus ei enää kuulu pesän verotukseen. Tulot siirtyvät osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen sen omaisuuden osalta, jonka kukin sai jaossa. Kuolinpesä voi olla jakamatta useita vuosia, eikä se itsessään aiheuta ongelmaa: pesä jatkaa erillisenä verovelvollisena niin kauan kunnes se jaetaan.

Milloin kuolinpesä lakkaa olemasta?

Kuolinpesä on olemassa siihen asti, kunnes perinnönjako on suoritettu. Verohallinnossa pesä lakkaa vasta, kun pesän varat on jaettu, kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon ja verovuosi on päättynyt eikä pesällä ole ollut sen aikana enää tuloja eikä varoja. Verovelvollisuuden lopettamista ei tarvitse hakea erikseen. Verohallinto huolehtii pesän lakkaamisesta rekistereissään itse eikä lähetä siitä erillistä ilmoitusta.

Siihen asti pesä saa esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät, myös vielä jakovuotta seuraavana keväänä. Jos osakkaita on vain yksi, perintöä ei tarvitse jakaa, ja kuoleman jälkeen kertyneet tulot ovat hänen omia tulojaan. Perukirja tehdään silti. Jakokirjan lähettämisestä kerrotaan sivulla perinnönjako.

Kuolinpesän verotus – yhteenveto

Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen niin kauan kuin se on jakamatta – pesä tekee oman veroilmoituksen ja maksaa veronsa erikseen, vaikka jakamattomuus kestäisi vuosia. Poikkeus koskee vain elinkeinotoimintaa harjoittavaa kuolinpesää: sitä verotetaan erillisenä verovelvollisena kolmelta kuolinvuotta seuraavalta vuodelta, minkä jälkeen sitä verotetaan yhtymänä (elinkeinoyhtymänä), jolloin tulo jaetaan verotettavaksi osakkailla.

Jakamaton kuolinpesä

Jakamaton kuolinpesä on kuolinpesä, jonka omaisuutta ei ole vielä jaettu perinnönjaossa. Perintökaaressa ei säädetä määräaikaa, jonka kuluessa pesä on jaettava. Kun pesä on selvitetty, jokainen osakas voi kuitenkin vaatia jakoa, ellei pesän jättämisestä jakamatta ole sovittu määräajaksi.

Osakkaat voivat myös sopia, että pesä jää jakamatta toistaiseksi tai määräajaksi, mutta toistaiseksi tehdyn sopimuksen voi jokainen osakas sanoa irti milloin tahansa. Leski saa lisäksi pitää puolisonsa jäämistön jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu. Yhteisen kodin osalta lesken oikeus on vahvempi, ja siitä kerrotaan sivulla lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin.

Jakamattoman kuolinpesän varoja saa käyttää, kun osakkaat päättävät siitä yhdessä. Perintökaaren mukaan toimen, joka ei siedä viivytystä, saa kuitenkin hoitaa, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei saada. Laskujen maksamisesta kerrotaan kohdassa kuka maksaa jakamattoman kuolinpesän kulut ja laskut.

Perintövero on maksettava, vaikka pesää ei jaeta. Vero lasketaan perukirjan perusteella, ja Verohallinnon mukaan maksuvelvollisuus ei riipu siitä, onko perintöä vielä jaettu.

Pesän voi jakaa, kun perunkirjoitus on toimitettu, mahdollinen ositus tehty ja pesän velat maksettu tai niille annettu vakuus. Verohallinnon mukaan jakoa varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä. Jos osakkaana on alaikäinen, pesän rahojen jakamiseen osakkaille ja itse tehtyyn ositukseen tai perinnönjakoon tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Kuolinpesän tuloverotuksesta kerrotaan kohdassa kuolinpesän tuloverotus. Verotuksessa pitkä jakamattomuus ei itsessään ole ongelma. Verohallinnon mukaan kovin pitkään jakamatta jääneessä pesässä monia asioita voi kuitenkin joutua selvittämään myöhemmin, ja asiat voivat olla monimutkaisempia, jos tilanteet ovat ehtineet muuttua.

Siitä, miten osuus jakamattomaan kuolinpesään merkitään osakkaan omaan perukirjaan, kerrotaan kohdassa mitä tapahtuu, jos kuolinpesän osakas kuolee.

Perinnönjako

Perinnönjako voidaan toimittaa perunkirjoituksen jälkeen kahdella tavalla:

Usein kysyttyä kuolinpesästä