Testamentti ja perunkirjoitus
Päivitetty 19.3.2026
Noin 30–40 % kuolinpesistä sisältää testamentin. Testamentti vaikuttaa merkittävästi perunkirjoitukseen: se voi muuttaa osakasasemia, perintöosuuksia ja verotusta. Tässä artikkelissa käymme läpi miten testamentti käsitellään perunkirjoituksessa.
Testamentin tyypit
Suomen perintöoikeudessa testamentit jaetaan useaan tyyppiin sen mukaan, mitä ja minkälaisen oikeuden ne antavat:
| Tyyppi | Sisältö | Osakas? |
|---|---|---|
| Yleistestamentti | Koko jäämistö tai murto-osa | Kyllä |
| Erityistestamentti (legaatti) | Tietty esine tai rahasumma | Ei |
| Hallintaoikeustestamentti | Käyttöoikeus ilman omistusta | Riippuu |
| Keskinäinen testamentti | Puolisoiden välinen, molemmat tekijöitä | Kyllä |
| Rajoitettu omistusoikeus | Omistus + toissijaismääräys | Kyllä |
Testamentti perukirjassa
Perintökaaren 20 luvun 5 §:n mukaan testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on aina liitettävä perukirjaan. Tämä koskee kaikkia testamentteja — myös riidanalaisia tai peruutettuja.
Perukirjaan merkitään testamentista:
- Testamentin olemassaolo
- Testamentinsaajien nimet ja yhteystiedot
- Testamentin tiedoksianto perillisille
- Perillisten mahdolliset lakiosavaatimukset
Testamentin tiedoksianto
Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi kaikille lakimääräisille perillisille. Tiedoksianto voidaan tehdä perunkirjoitustilaisuudessa tai erikseen haastemiehen välityksellä. Jokaisen perillisen on saatava oikeaksi todistettu kopio testamentista.
Tiedoksiannosta alkaa 6 kuukauden määräaika, jonka kuluessa perillisten on:
- Vaadittava lakiosaa (jos rintaperillinen)
- Nostettava moitekanne (jos testamenttia halutaan riitauttaa)
Lakiosa — rintaperillisen suoja
Rintaperillisellä (lapsella ja lapsenlapsella) on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Testamentilla ei voi ohittaa lakiosaa kokonaan — perillisen on kuitenkin vaadittava sitä aktiivisesti 6 kuukauden kuluessa tiedoksiannosta.
Esimerkki
Vainajalla on kaksi lasta ja hän on testamentannut kaiken omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Kummallakin lapsella on oikeus lakiosaan, joka on ¼ jäämistön arvosta (½ × ½). Lakiosaa on vaadittava 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta.
Testamentin vaikutus perintöverotukseen
Testamentin tyyppi vaikuttaa olennaisesti perintöverotukseen:
- Omistusoikeustestamentti — saaja maksaa perintöveron omaisuuden käyvästä arvosta
- Hallintaoikeustestamentti — hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Omistaja saa vähentää hallintaoikeuden arvon perintöverostaan.
- Verosuunnittelu — hallintaoikeustestamentti on yleinen verosuunnittelukeino, erityisesti puolisoiden välillä
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö testamentti liittää perukirjaan?
Kyllä. Perintökaaren 20:5 mukaan testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on aina liitettävä perukirjaan. Jos testamentteja on useita, kaikki on liitettävä.
Miten testamentti vaikuttaa osakasasemaan?
Yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas. Erityistestamentin (legaatin) saaja ei ole osakas. Osakasasema vaikuttaa pesän hallintoon ja päätöksentekoon.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on rintaperillisen (lapsen) oikeus saada vähintään puolet lakimääräisestä perintöosastaan testamentista riippumatta. Lakiosaa on vaadittava 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta.
Voiko testamentin riitauttaa?
Kyllä. Testamentin moitekanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Moiteperusteet voivat olla esimerkiksi muotovirhe, testamentintekijän oikeustoimikelvottomuus tai painostus.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on puolisoiden välinen testamentti, jossa kumpikin testamenttaa omaisuutensa toiselle. Se on yleisin testamenttityyppi Suomessa.