Testamentti ja perunkirjoitus
Päivitetty · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital
Testamentti on kuolinpesissä tavallinen: kyselytutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista suomalaisista noin neljä kymmenestä on tehnyt testamentin (IRO Research / Vastuullinen Lahjoittaminen ry, 2025). Testamentti vaikuttaa merkittävästi perunkirjoitukseen: se voi muuttaa osakasasemia, perintöosuuksia ja verotusta. Tässä artikkelissa käymme läpi miten testamentti käsitellään perunkirjoituksessa.
Testamentin tyypit
Suomen perintöoikeudessa testamentit jaetaan useaan tyyppiin sen mukaan, mitä ja minkälaisen oikeuden ne antavat:
| Tyyppi | Sisältö | Osakas? |
|---|---|---|
| Yleistestamentti | Koko jäämistö tai murto-osa | Kyllä |
| Erityistestamentti (legaatti) | Tietty esine tai rahasumma | Ei |
| Hallintaoikeustestamentti | Käyttöoikeus ilman omistusta | Riippuu |
| Keskinäinen testamentti | Kahden henkilön yhteinen | Riippuu |
| Rajoitettu omistusoikeus | Omistus + toissijaismääräys | Riippuu |
Testamentti perukirjassa
Perintökaaren 20 luvun 5 §:n 1 momentti: "Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan." Testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on siis liitettävä perukirjaan. Velvollisuus ei riipu siitä, onko testamentti riidaton – myös riitautettu testamentti liitetään.
Alkuperäinen testamentti on hyvä olla perunkirjoitustilaisuudessa mukana, jos oikeaksi todistettua jäljennöstä ei ole tehty etukäteen. Verohallinto neuvoo ohjeessaan lähettämään sille vain kopion testamentista ja säilyttämään alkuperäisen.
Peruutetun testamentin liittämisestä perintökaari ei säädä erikseen. Sama momentti velvoittaa kuitenkin liittämään myös "muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi", joten ratkaisevaa on, vaikuttaako peruutettu testamentti pesän tilaan – esimerkiksi jos peruutus on riitainen tai se vaikuttaa siihen, keitä osakkaat ovat.
Perukirjaan merkitään testamentinsaajien nimet ja kotipaikat. Perintökaari vaatii ne niistä saajista, jotka ovat pesän osakkaita, ja niistä, joilla on lähin oikeus saada osuus vasta osakkaan oikeuden päätyttyä, esimerkiksi lesken kuoltua (PK 20:3). Verohallinto pyytää merkitsemään kaikki testamentinsaajat ja lisäksi:
- jokaisen osoitteen, henkilötunnuksen ja suhteen vainajaan
- perillisten mahdolliset lakiosavaatimukset
Saako testamentin avata ennen perunkirjoitusta?
Saa. Perintökaaressa ei ole säännöstä testamentin avaamisesta, joten sitä ei tarvitse säästää perunkirjoitustilaisuuteen eikä avata todistajien läsnä ollessa. Alkuperäinen testamentti kannattaa kuitenkin säilyttää sellaisenaan, koska perukirjaan liitetään testamentti tai sen oikeaksi todistettu jäljennös.
Testamentin tiedoksianto
Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi perillisille todistettavasti, ja jokainen perillinen saa oikeaksi todistetun jäljennöksen. Tiedoksiannosta alkavat perillisen kuuden kuukauden määräajat riitauttaa testamentti ja, jos hän on rintaperillinen, vaatia lakiosaa. Sivulla testamentin tiedoksianto kerrotaan, miten tiedoksianto tehdään ja miten se eroaa perunkirjoituskutsusta.
Pitääkö testamentti hyväksyä ennen perunkirjoitusta?
Ei tarvitse. Perintökaari ei edellytä, että perilliset hyväksyvät testamentin ennen perunkirjoitusta, ja testamentti liitetään perukirjaan, vaikka joku vastustaisi sitä. Hyväksyminen on perillisen oma päätös, ja testamentin hyväksynyt perillinen menettää oikeutensa moittia sitä. Jos perillinen ei halua luopua lakiosastaan tai ei ole varma, mitä testamentti merkitsee hänen osuudelleen, hyväksymisen seuraukset kannattaa käydä läpi juristin kanssa ennen kuin hyväksyminen allekirjoitetaan.
Lakiosa – rintaperillisen suoja
Rintaperillisellä (lapsella ja lapsenlapsella) on oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Lakiosa ei kuitenkaan toteudu itsestään: perillisen on ilmoitettava vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta (PK 7:5). Testamentti jää tehokkaaksi, jos saaja maksaa lakiosan rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa – paitsi jos rahasuoritus on testamentissa kielletty.
Lakiosa voi myös jäädä saamatta: perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi testamentissa, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä taikka jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää (PK 15:4). Peruste on mainittava testamentissa, ja siihen vetoavan on näytettävä se toteen.
Esimerkki
Vainajalla on kaksi lasta ja hän on testamentannut kaiken omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Kummallakin lapsella on oikeus lakiosaan, joka on ¼ jäämistön arvosta (½ × ½). Lakiosaa on vaadittava testamentin saajalta todistettavasti 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5).
Miten perintö jaetaan, kun on testamentti?
Kun vainaja on tehnyt testamentin, jäämistö jaetaan perinnönjaossa testamentin määräysten mukaan. Ennen jakoa pesän velat maksetaan, ja jos vainaja oli naimisissa, toimitetaan ensin ositus. Erityistestamentin saaja ei ole osakas, vaan hänelle luovutetaan testamentissa määrätty esine tai rahasumma jakamattomasta pesästä.
Rintaperillinen saa testamentista huolimatta lakiosansa, jos hän vaatii sitä kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Jaon vaiheet on kuvattu sivulla perinnönjako. Jos testamentin tulkinnasta tai lakiosasta ollaan eri mieltä, asia kannattaa viedä juristille.
Testamentin vaikutus perintöverotukseen
Testamentin tyyppi vaikuttaa olennaisesti perintöverotukseen:
- Omistusoikeustestamentti – saaja maksaa perintöveron omaisuuden käyvästä arvosta
- Hallintaoikeustestamentti – hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Hallintaoikeuden arvo vähennetään omistajan verotettavasta perintöosuudesta.
- Verosuunnittelu – hallintaoikeustestamentti on yleinen verosuunnittelukeino, erityisesti puolisoiden välillä
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö testamentti liittää perukirjaan?
Kyllä. Testamentti tai sen oikeaksi todistettu jäljennös liitetään perukirjaan (PK 20:5). Näin tehdään myös silloin, kun testamentti on riitainen tai kun on epävarmaa, onko se tehty oikein.
Miten testamentti vaikuttaa osakasasemaan?
Yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas. Jos testamentti antaa hänelle omistusoikeuden vasta toisen saajan, esimerkiksi lesken, kuoltua, hän ei testamentin perusteella ole vainajan vaan aikanaan tämän toisen saajan kuolinpesän osakas. Erityistestamentin (legaatin) saaja ei ole osakas. Osakasasema vaikuttaa pesän hallintoon ja päätöksentekoon.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on rintaperillisen oikeus saada puolet lakimääräisestä perintöosastaan. Vaatimus on esitettävä testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Testamentti jää tehokkaaksi, jos saaja maksaa lakiosan rahana, ellei rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Perittävä voi myös tehdä perillisen perinnöttömäksi PK 15:4:n edellytyksin.
Voiko testamentin riitauttaa?
Kyllä. Perillinen voi moittia testamenttia nostamalla kanteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi (PK 14:5). Moiteperuste voi olla esimerkiksi muotovirhe, painostus tai se, että testamentin tekijän mielisairaus tai muu sieluntoiminnan häiriö vaikutti testamentin tekemiseen. Jos perillinen on hyväksynyt testamentin, hän ei voi enää moittia sitä.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on kahden ihmisen yhteinen testamentti, jossa kumpikin määrää omaisuudestaan toisen hyväksi. Sen voivat tehdä esimerkiksi puolisot tai avopuolisot.