Testamentti ja perunkirjoitus
Päivitetty 19.3.2026
Testamentti on kuolinpesissä tavallinen: kyselytutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista suomalaisista noin neljä kymmenestä on tehnyt testamentin (IRO Research / Vastuullinen Lahjoittaminen ry, 2025). Testamentti vaikuttaa merkittävästi perunkirjoitukseen: se voi muuttaa osakasasemia, perintöosuuksia ja verotusta. Tässä artikkelissa käymme läpi miten testamentti käsitellään perunkirjoituksessa.
Testamentin tyypit
Suomen perintöoikeudessa testamentit jaetaan useaan tyyppiin sen mukaan, mitä ja minkälaisen oikeuden ne antavat:
| Tyyppi | Sisältö | Osakas? |
|---|---|---|
| Yleistestamentti | Koko jäämistö tai murto-osa | Kyllä |
| Erityistestamentti (legaatti) | Tietty esine tai rahasumma | Ei |
| Hallintaoikeustestamentti | Käyttöoikeus ilman omistusta | Riippuu |
| Keskinäinen testamentti | Puolisoiden välinen, molemmat tekijöitä | Kyllä |
| Rajoitettu omistusoikeus | Omistus + toissijaismääräys | Kyllä |
Testamentti perukirjassa
Perintökaaren 20 luvun 5 §:n 1 momentti: "Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan." Testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on siis liitettävä perukirjaan. Velvollisuus ei riipu siitä, onko testamentti riidaton – myös riitautettu testamentti liitetään.
Peruutetusta testamentista laki ei säädä erikseen. Sama momentti velvoittaa kuitenkin liittämään myös "muut asiakirjat, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi", joten ratkaisevaa on, vaikuttaako peruutettu testamentti pesän tilaan – esimerkiksi jos peruutus on riitainen tai se vaikuttaa siihen, keitä osakkaat ovat.
Perukirjaan merkitään testamentista:
- Testamentin olemassaolo
- Testamentinsaajien nimet ja yhteystiedot
- Testamentin tiedoksianto perillisille
- Perillisten mahdolliset lakiosavaatimukset
Testamentin tiedoksianto
Testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja samalla on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista (PK 14:4). Jos perillisenä on leski, testamentti on annettava tiedoksi myös niille toissijaisille perillisille, joilla on lähinnä oikeus periä. Jos perillisiä ei ole, tiedoksianto tehdään Valtiokonttorille.
Tiedoksiannosta alkaa 6 kuukauden määräaika, jonka kuluessa perillisten on:
- Vaadittava lakiosaa (jos rintaperillinen) – vaatimus on esitettävä testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti (PK 7:5)
- Nostettava moitekanne (jos testamenttia halutaan riitauttaa)
Lakiosa – rintaperillisen suoja
Rintaperillisellä (lapsella ja lapsenlapsella) on oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Lakiosa ei kuitenkaan toteudu itsestään: perillisen on ilmoitettava vaatimuksensa testamentin saajallehaastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta (PK 7:5). Testamentti jää tehokkaaksi, jos saaja maksaa lakiosan rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa – paitsi jos rahasuoritus on testamentissa kielletty.
Lakiosa voi myös jäädä saamatta: perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi testamentissa, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai tämän läheistä taikka jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää (PK 15:4). Peruste on mainittava testamentissa, ja siihen vetoavan on näytettävä se toteen.
Esimerkki
Vainajalla on kaksi lasta ja hän on testamentannut kaiken omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Kummallakin lapsella on oikeus lakiosaan, joka on ¼ jäämistön arvosta (½ × ½). Lakiosaa on vaadittava testamentin saajalta todistettavasti 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5).
Testamentin vaikutus perintöverotukseen
Testamentin tyyppi vaikuttaa olennaisesti perintöverotukseen:
- Omistusoikeustestamentti – saaja maksaa perintöveron omaisuuden käyvästä arvosta
- Hallintaoikeustestamentti – hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Hallintaoikeuden arvo vähennetään omistajan verotettavasta perintöosuudesta.
- Verosuunnittelu – hallintaoikeustestamentti on yleinen verosuunnittelukeino, erityisesti puolisoiden välillä
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö testamentti liittää perukirjaan?
Kyllä. Perintökaaren (PK 20:5) mukaan testamentti tai sen oikeaksi todistettu kopio on aina liitettävä perukirjaan. Jos testamentteja on useita, kaikki on liitettävä.
Miten testamentti vaikuttaa osakasasemaan?
Yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas. Erityistestamentin (legaatin) saaja ei ole osakas. Osakasasema vaikuttaa pesän hallintoon ja päätöksentekoon.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa on rintaperillisen oikeus saada puolet lakimääräisestä perintöosastaan. Vaatimus on esitettävä testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Testamentti jää tehokkaaksi, jos saaja maksaa lakiosan rahana, ellei rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Perittävä voi myös tehdä perillisen perinnöttömäksi PK 15:4:n edellytyksin.
Voiko testamentin riitauttaa?
Kyllä. Testamentin moitekanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Moiteperusteet voivat olla esimerkiksi muotovirhe, testamentintekijän oikeustoimikelvottomuus tai painostus.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on puolisoiden välinen testamentti, jossa kumpikin testamenttaa omaisuutensa toiselle. Se on yleisin testamenttityyppi Suomessa.