Kuolinpesän osakkaat — ketkä he ovat ja mitä osakkuus tarkoittaa?

Kun ihminen kuolee, hänen varansa ja velkansa muodostavat kuolinpesän, jota osakkaat hallitsevat yhdessä perinnönjakoon saakka. Perintökaaren mukaan osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Osakkuus ratkaisee, kuka saa tietoja pesän asioista, kenen allekirjoituksia pankissa tarvitaan ja ketkä päättävät omaisuudesta — siksi osakkaiden määrittäminen oikein on perukirjan tärkeimpiä tehtäviä.

Kolme osakasryhmää

Toissijainen saaja — esimerkiksi se, joka saa omaisuuden vasta lesken kuoltua — ei ole ensiksi kuolleen puolison pesän osakas, vaan aikanaan lesken pesän osakas. Perunkirjoitukseen hänet on kuitenkin kutsuttava, samoin leski silloinkin, kun tämä ei ole osakas.

Osakkaan oikeudet

• Tiedonsaanti: osakas saa pankista ja viranomaisilta tiedot vainajan kuolinpäivän varoista ja veloista — yksinkin, ilman muiden suostumusta.
• Osallistuminen perunkirjoitukseen: jokaiselle osakkaalle on annettava tieto tilaisuudesta hyvissä ajoin. Osallistuminen on oikeus, ei velvollisuus.
• Päätösvalta yhdessä muiden kanssa: pesän omaisuuden myynti, tilien lopettaminen ja jako vaativat lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden myötävaikutuksen.
• Kanneoikeus: osakas voi ajaa kannetta pesän hyväksi, jos esimerkiksi pesän omaisuutta on hävitetty.
• Oikeus vaatia virallisselvitystä: yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä, jos yhteishallinto ei toimi.

Osakkaan velvollisuudet

• Perunkirjoituksen toimituttaminen: vastuu kuuluu ensisijaisesti sille osakkaalle, jonka hoidossa pesän omaisuus on. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
• Oikeat tiedot: pesän ilmoittajan on annettava perunkirjoituksessa totuudenmukaiset tiedot varoista ja veloista. Tietojen salaaminen voi johtaa henkilökohtaiseen velkavastuuseen.
• Pesän omaisuuden huolellinen hoito: pesän varoja ei saa käyttää omiin menoihin, eikä omaisuutta saa viedä pesästä ennen jakoa.

Jos osakkaat eivät ole yksimielisiä

Yhteishallinto edellyttää yksimielisyyttä, ja juuri se on kuolinpesien yleisin kipupiste. Kolme asiaa helpottaa: perunkirjoitusta ei voi kaataa jäämällä pois — kutsu riittää, läsnäoloa tai valtakirjaa ei vaadita. Kiireelliset toimet, kuten vakuutuksen pitäminen voimassa, voi hoitaa ilman kaikkien suostumusta. Ja jos umpikuja jatkuu, käräjäoikeudelta voi hakea pesänselvittäjää, joka ottaa pesän hallintaansa ja tekee päätökset osakkaiden puolesta.

Osakkaat perukirjassa

Perukirjaan merkitään kaikki osakkaat henkilötietoineen ja sukulaisuussuhteineen, ja osakasasema todistetaan sukuselvityksellä. Verohallinto ja pankit käyttävät perukirjan osakastietoja asioinnin perustana — pankissa perukirja toimii osakasluettelona, jonka perusteella pesän tilejä voidaan käyttää. Pesäkirja.fi ohjaa osakkaiden kirjaamisessa: lomake kysyy perimysjärjestyksen mukaiset tiedot ja huomauttaa, jos jokin osakasryhmä näyttää puuttuvan.

Usein kysyttyä osakkaista