Kuolinpesän osakkaat – ketkä he ovat ja mitä osakkuus tarkoittaa?

Päivitetty 26.10.2026 · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital

Kun ihminen kuolee, hänen varansa ja velkansa muodostavat kuolinpesän, jota osakkaat hallitsevat yhdessä perinnönjakoon saakka. Perintökaaren mukaan osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Osakkuus ratkaisee, kuka saa tietoja pesän asioista, kenen allekirjoituksia pankissa tarvitaan ja ketkä päättävät omaisuudesta – siksi osakkaiden määrittäminen oikein on perukirjan tärkeimpiä tehtäviä.

Kolme osakasryhmää

Toissijainen saaja saa osuutensa vasta toisen, esimerkiksi lesken, kuoltua. Tämän osuuden perusteella hän ei ole vainajan pesän osakas vaan aikanaan lesken tai muun ensin perineen pesän osakas. Vainajan oma lapsi on kuitenkin osakas jo perillisenä, vaikka testamenttiantaisi omaisuuden ensin leskelle. Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta annetaan hyvissä ajoin tieto osakkaille ja leskelle silloinkin, kun tämä ei ole osakas. Samoin tieto annetaan niille toissijaisille saajille, joilla on perunkirjoitushetkellä lähin oikeus saada osuus (PK 20:2). Jos jollekulle ei anneta tietoa, perukirjaan merkitään se ja syy siihen.

Mitä tapahtuu, jos kuolinpesän osakas kuolee?

Jos osakas kuolee ennen kuin pesä on jaettu, hänen osuutensa jakamattomaan pesään kuuluu hänen omaan kuolinpesäänsä. Hänen omat osakkaansa, esimerkiksi puoliso ja lapset, toimivat sen jälkeen yhdessä hänen sijastaan ensimmäisessä pesässä. Pesän päätöksiin tarvitaan siksi myös heidän suostumuksensa. Hänen perukirjaansa osuus merkitään varoihin osuutena jakamattomaan kuolinpesään. Eri tilanne on se, että perillinen kuoli jo ennen vainajaa: silloin esimerkiksi vainajan lapsen tai sisaruksen jälkeläiset tulevat perintökaaren mukaan hänen sijaansa vainajan perillisiksi.

Osakkaan oikeudet

• Tiedonsaanti: osakas saa pankista ja viranomaisilta tiedot vainajan kuolinpäivän varoista ja veloista – yksinkin, ilman muiden suostumusta.
• Osallistuminen perunkirjoitukseen: jokaiselle osakkaalle on annettava tieto tilaisuuden ajasta ja paikasta hyvissä ajoin (PK 20:2). Osallistuminen on oikeus, ei velvollisuus.
• Päätösvalta yhdessä muiden kanssa: pesän omaisuuden myynti, tilien lopettaminen ja jako vaativat lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden myötävaikutuksen.
• Kanneoikeus: osakas voi ajaa kannetta pesän hyväksi, jos esimerkiksi pesän omaisuutta on hävitetty.
• Oikeus vaatia virallisselvitystä: yksikin osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän tai pesänjakajan määräämistä, jos yhteishallinto ei toimi.

Osakkaan velvollisuudet

• Perunkirjoituksen toimituttaminen: vastuu kuuluu ensisijaisesti sille osakkaalle, jonka hoidossa pesän omaisuus on. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
• Oikeat tiedot: pesän ilmoittajan on annettava perunkirjoituksessa totuudenmukaiset tiedot varoista ja veloista. Tietojen salaaminen voi johtaa henkilökohtaiseen velkavastuuseen.
• Pesän omaisuuden huolellinen hoito: pesän varoja ei saa käyttää omiin menoihin, eikä omaisuutta saa viedä pesästä ennen jakoa.

Jos osakkaat eivät ole yksimielisiä

Yhteishallinto edellyttää yksimielisyyttä, ja juuri se on kuolinpesien yleisin kipupiste. Kolme asiaa helpottaa: perunkirjoitusta ei voi kaataa jäämällä pois – kutsu riittää, läsnäoloa tai valtakirjaa ei vaadita. Kiireelliset toimet, kuten vakuutuksen pitäminen voimassa, voi hoitaa ilman kaikkien suostumusta. Ja jos umpikuja jatkuu, käräjäoikeudelta voi hakea pesänselvittäjää, joka ottaa pesän hallintaansa ja tekee päätökset osakkaiden puolesta.

Osakkaat perukirjassa

Perukirjaan merkitään kaikki osakkaat henkilötietoineen ja sukulaisuussuhteineen, ja osakasasema todistetaan sukuselvityksellä. Verohallinto ja pankit käyttävät perukirjan osakastietoja asioinnin perustana – pankissa perukirja toimii osakasluettelona, jonka perusteella pesän tilejä voidaan käyttää. Pesäkirja.fi ohjaa osakkaiden kirjaamisessa: lomake kysyy perimysjärjestyksen mukaiset tiedot ja huomauttaa, jos jokin osakasryhmä näyttää puuttuvan.

Mistä saa tietää kuolinpesän osakkaat?

Osakkaat selviävät sukuselvityksestä eli virkatodistuksista, jotka tilataan Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) tai seurakunnasta, sekä mahdollisesta testamentista. Sukuselvityksestä käyvät ilmi vainajan puoliso ja perilliset. Testamentista taas näkyy, onko joku saanut koko omaisuuden tai osuuden siitä.

Valmiin perukirjan osakastiedot voi vahvistuttaa DVV:llä. DVV:n mukaan vahvistusta ei ole pakko hakea, eikä se ole oikeudellisesti sitova päätös osakkaista. Vahvistuksella osakkaat voivat kuitenkin osoittaa, että he saavat yhdessä edustaa pesää, esimerkiksi kun pesän asunto myydään. Vuonna 2026 osakastietojen vahvistus maksaa 137 euroa, jos osakkaina ovat vain rintaperilliset, vanhemmat ja leski tai osa heistä, ja muissa tapauksissa 245 euroa.

Usein kysyttyä osakkaista