Kuolinpesän pankkiasiat
Päivitetty · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital
Pankkiasiat ovat usein ensimmäisiä käytännön asioita, jotka kuolinpesän osakkaat hoitavat. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset pankkiasiat ja saldotodistuksen tilaamisen.
Mitä tapahtuu vainajan tileille?
Pankki saa tiedon kuolemasta automaattisesti väestötietojärjestelmästä, yleensä muutaman päivän kuluessa. Tämän jälkeen:
- Tilit rajoitetaan – nostot ja siirrot estetään
- Verkkopankkitunnukset suljetaan
- Pankki lopettaa e-laskutilaukset ja sulkee kortit. Suoramaksut ja toistuvat maksut voivat pankista riippuen jatkua, kunnes osakkaat lopettavat ne
- Tilejä ei suljeta kokonaan – saldot säilyvät
Miten kuolinpesän pankkitili lopetetaan?
Kuolinpesän pankkitili lopetetaan perunkirjoituksen jälkeen, ja lopettamiseen tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Pankki toteaa ensin perukirjasta, ketkä ovat pesän osakkaita. Sen jälkeen osakkaat voivat lopettaa tilin yhdessä tai valtuuttaa valtakirjalla yhden henkilön hoitamaan asian. Jos tilillä on vainajan lisäksi elossa oleva omistaja, myös hänen suostumuksensa tarvitaan.
Pankki tarvitsee ainakin perukirjan, mahdollisen testamentin, vainajan sukuselvityksen ja valtakirjan jokaiselta osakkaalta, joka ei ole itse paikalla. Tilillä olevat rahat jaetaan osakkaille, ja tili lopetetaan vasta sen jälkeen. Kiirettä lopettamisella ei ole: tilin voi jättää voimaan, jos kuolinpesälle on vielä tulossa esimerkiksi veronpalautus. Pankkien omat käytännöt on koottu pankkikohtaisiin ohjeisiin.
Saldotodistus kuolinpesälle
Saldotodistus on pankin antama todistus, joka kertoo tilien saldot kuolinpäivänä. Se tarvitaan perukirjan laatimiseen – Verohallinnolle saldotodistuksia ei kuitenkaan liitetä, vaan ne jäävät pesän asiakirjoihin.
Useimmiten sitä ei tarvitse tilata. Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lähettävät todistuksen itsestään vainajan viimeisimpään osoitteeseen: Nordea noin kahden viikon, S-Pankki noin kuukauden kuluessa. Danske Bank kertoo tekevänsä samoin ja arvioi, että useimmat muutkin pankit toimivat näin. Hoitokotiin Nordea ei todistusta postita, joten jos vainaja asui hoitokodissa, tilaa todistus Nordean asiakaspalvelusta.
Todistus tarvitaan jokaisesta pankista, jossa vainajalla oli käyttö- tai säästötili, lainaa tai luottoa, arvo-osuustili tai sijoituksia, tai tallelokero. Jos jostakin pankista ei kuulu mitään, sinne kannattaa soittaa.
Tarkista tämä ensin
Todistukset menevät vainajan omaan osoitteeseen. Jos et itse saa vainajan postia, et näe niitä lainkaan – pyydä ne silloin pankista tai nouda konttorista henkilöllisyystodistuksella ja virkatodistuksella. S-Pankin ohjeen mukaan puhelimitse tilatut todistukset toimitetaan vainajan viimeisimpään osoitteeseen. Vainajan postin voi myös ohjata toiseen osoitteeseen Postissa: kuolinpesän osoitteenmuutos. Lesken oma saldotodistus on lähes aina tilattava erikseen; se ei tule automaattisesti.
Hinta. Erikseen pyydetty saldotodistus maksaa yleensä noin 10 euroa: Nordean hinnastossa 10,00 € ja S-Pankin hinnastossa 10 €/kpl. S-Pankissa kuolinpesän pankkipalvelut ovat maksuttomia vuoden ajan kuolemasta, jos vainaja oli osuuskaupan asiakasomistaja. Automaattisesti lähetetystä todistuksesta ei veloiteta. Tallelokeron avaamisesta ja siihen liittyvästä selvitystyöstä pankit veloittavat erikseen hinnastonsa mukaan – kysy hinta omasta pankista etukäteen.
Hinnat tarkistettu pankkien omista hinnastoista 10.8.2026. Pankit muuttavat hinnastojaan ajoittain, joten varmista oma tilanteesi pankistasi.
Tilin lopettamiseen pankki tarvitsee perukirjan. Pesäkirjan lomakkeella perukirjan voi aloittaa jo ennen kuin saldotodistukset ovat saapuneet. Todistukset lisätään vaiheessa Tositteet, kun ne tulevat.
Aloita perukirja – 79 €Kuka saa vainajan tilitiedot ja kuolinpesän tiliotteet?
Jokainen kuolinpesän osakas saa yksin, ilman muiden osakkaiden valtakirjaa, tiedot vainajan pankkiasioista kuolinpäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Saldotodistukset ja kuolinpesän tiliotteet kuolinpäivästä alkaen voi siis pyytää yksikin osakas. Kuolemaa edeltäneistä tilitapahtumista, esimerkiksi aiempien kuukausien tiliotteista, pankki antaa tiedot vain kaikille osakkaille yhdessä.
Jos osakkaat ovat erimielisiä siitä, annetaanko vainajan elinaikaiset tiedot yhdelle osakkaalle, pesään voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän hakeminen voi kuitenkin tulla pesän varoihin nähden kohtuuttoman kalliiksi. Silloin pankki voi erityisestä syystä antaa tiedot yhdellekin osakkaalle, esimerkiksi jos epäillään asiattomia tilinostoja, mutta siihen se ei ole velvollinen (Finanssivalvonnan ohje kuolinpesän asioista).
Laskujen maksu kuolinpesän tililtä
Yksikin osakas voi yleensä maksaa vainajan tililtä vainajalle tai kuolinpesälle osoitettuja laskuja jo ennen perunkirjoitusta. Tällaisia laskuja ovat esimerkiksi:
- Hautajaiskulut
- Välttämättömät juoksevat kulut – vuokra, sähkö, vakuutukset
- Perunkirjoituskulut
Muihin tilitapahtumiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus.
Hautajais- ja perunkirjoituskulut merkitään perukirjaan, koska kohtuulliset kulut vähennetään pesän varoista. Kuoleman jälkeiseltä ajalta tulevat juoksevat kulut, kuten vuokra, sähkö ja vakuutukset, maksetaan pesän varoista, mutta niitä ei merkitä perukirjaan: perukirjaan merkitään velat sellaisina kuin ne olivat kuolinpäivänä. Säilytä kuitit osakkaiden keskinäistä selvitystä varten.
Voiko kuolinpesän tililtä tai tilille siirtää rahaa?
Kuolinpesän tililtä voi siirtää rahaa muuhun kuin pesän laskujen maksamiseen vain kaikkien osakkaiden suostumuksella. Osakkaat saavat käyttää vainajan varoja ainoastaan yhdessä, kunnes perinnönjako on tehty tai he sopivat keskenään toisin. Yksi osakas ei siis voi ilman muiden valtakirjaa siirtää rahaa omalle tililleen eikä nostaa käteistä. Ennen perunkirjoitusta pankit eivät yleensä siirrä tililtä rahaa osakkaille lainkaan, koska osakkaat todetaan perukirjasta. Rahat jaetaan osakkaille perinnönjaossa.
S-Pankin sivuilla julkaistun artikkelin mukaan osakkaat voivat S-Pankissa tallettaa kuolinpesän tilille omia varojaan, jos tilin rahat eivät riitä pesän laskuihin. Muiden pankkien käytäntö kannattaa tarkistaa omasta pankista. Jos pesän varat eivät riitä vainajan velkoihin, lue ensin velkaisesta kuolinpesästä.
Ennen kuolemaa syntyneet laskut ovat velkoja
Lasku, joka koskee aikaa ennen kuolemaa ja oli kuolinpäivänä maksamatta, on vainajan velka. Se merkitään perukirjaan velaksi silloinkin, kun lasku tuli, maksettiin tai veloitettiin tililtä vasta kuoleman jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaanhoidon laskut, luottokorttilasku ja ennen kuolemaa erääntynyt yhtiövastike.
Jos maksoit laskun omilla rahoillasi
Säilytä kuitti ja kerro maksusta muille osakkaille. Perukirjaan lasku merkitään samalla tavalla kuin vainajan tililtä maksettu: ennen kuolemaa syntynyt lasku velaksi ja hautajaislasku hautajaiskuluksi. Sopikaa osakkaiden kesken, että saat rahat takaisin pesän varoista, esimerkiksi perinnönjaossa.
Lomakkeen ohjevideoista näet, mihin laskut kirjataan: velat ja hautajais- ja perunkirjoituskulut.
Kuolinpesän tilin avaaminen
Jos kuolinpesällä on aktiivista taloudellista toimintaa (esim. vuokratuloja), on suositeltavaa avata kuolinpesälle oma pankkitili. Avaaminen edellyttää yleensä kaikkien osakkaiden suostumusta. Kaikki pankit eivät avaa kuolinpesälle uutta tiliä, joten kysy omasta pankistasi, mitä se vaatii.
Ilmoita kuolinpesän tilinumero myös Verohallinnolle. Kuolinpesän veronpalautus maksetaan kuolinpesän pankkitilille vain, jos tilinumero on Verohallinnon tiedossa (Verohallinnon ohje kuolinpesän veroasioista).
Pankkikohtaiset ohjeet
Pankit hoitavat kuolinpesän asiakirjat hieman eri tavoin. Alla on tiiviit ohjeet viidelle suurimmalle pankille. Tieto on tarkistettu 11.8.2026 (OP ja Danske Bank 24.10.2026) pankkien omilta sivuilta sekä OP:n muistilistasta (12/2024) ja S-Pankin ohjeesta (11/2024), mutta pankkien käytännöt voivat muuttua – varmista tarvittaessa pankkisi omilta sivuilta.
Nordea
Avaa
Vaaditut asiakirjat: Ennen perunkirjoitusta vainajan virkatodistus ja mahdollinen testamentti. Perunkirjoituksen jälkeen perukirja liitteineen (sukuselvitys ja virkatodistukset) sekä mahdollinen valtakirja muilta osakkailta. DVV:n vahvistettua osakasluetteloa voidaan pyytää, mutta se ei ole pakollinen.
Toimitustapa: Sähköisesti Nordean Omaposti-palvelussa otsikolla "Kuolinpesän asiakirjat", verkko- tai mobiilipankissa (Tuki → Lähetä asiakirjoja) tai postitse.
Kuolinpesän laskut Nordeassa: Vainajan tililtä voi maksaa jo ennen perunkirjoitusta vainajan elinaikaisia laskuja (esim. sairaanhoitokulut ja yhtiövastikkeet) sekä hautaukseen ja muistotilaisuuteen liittyvät laskut. Maksun voi hoitaa pankkitunnuksilla tunnistautuneena yksikin kuolinpesän edustaja – leski, perillinen tai muu pesän asioita hoitava – heti kun pankki on saanut tiedon kuolemasta, ilman valtakirjaa. Laskut toimitetaan Omapostilla tai verkko- ja mobiilipankissa (Tuki → Lähetä asiakirjoja); maksupalvelukuoria voi tilata, ja erääntyneen tai kiireellisen laskun saa maksettua Nordea Asiakaspalvelussa. Vainajan e-laskut, verkkopankkitunnukset, tilien käyttöoikeudet ja kortit päättyvät automaattisesti, mutta maksupalvelu- ja suoramaksusopimukset jatkuvat – irtisano tarpeettomat. (Nordean ohje "Kuolinpesän pankkiasioiden hoitaminen", luettu 19.8.2026.)
Asuntolaina: Jatkuu normaalisti – ota yhteys pankkiin maksujärjestelyistä. Mahdollinen henkivakuutus haetaan erikseen, ja sen voi tehdä jo ennen perunkirjoitusta.
OP-ryhmä
Avaa
Vaaditut asiakirjat: Perukirja kokonaisuudessaan, vainajan katkeamaton sukuselvitys/virkatodistukset 15 ikävuodesta kuolinpäivään asti, katkeamaton sukuselvitys ennen vainajaa kuolleista perillisistä, puolisoiden sukuselvitykset avioliiton ajalta (Suomessa asuneesta puolisosta ei yleensä 1.1.1982 jälkeiseltä ajalta), elossaolotodistukset ulkomailla asuvista osakkaista (enintään kolme kuukautta vanhat) sekä mahdollinen testamentti tiedoksiantotodistuksineen. Katkeamatonta sukuselvitystä ei tarvita, jos perukirjan osakasluettelo on vahvistettu DVV:ssä.
Toimitustapa: Verkossa osoitteessa op.fi/kuolinpesa, jonne toimitetaan virkatodistus, perukirja liitteineen, valtakirja ja laskut. Laskut voi viedä myös konttoriin. Jos perinnönjako koskee vain tilivaroja, valtuutettu voi hoitaa sen OP:n digipalvelussa. Jos jakoon kuuluu rahasto- tai arvo-osuuksia, joita ei jaon yhteydessä myydä, pankille toimitetaan lainvoimainen ositus- tai perinnönjakokirja.
Valtakirja: Täytetään osoitteessa op.fi/kuolinpesa minkä tahansa suomalaisen pankin tunnuksilla, tai tulostetaan paperisena. Valtakirja tulee voimaan vasta kun pankki on tarkastanut perukirjan. Valtakirjapohja tulee myös osanottokirjeen mukana vainajan osoitteeseen.
Asuntolaina: Lainat siirtyvät kuolinpesän vastuulle ja maksuvelvoitteet jatkuvat. Jos vainajalla oli OP-Henkivakuutuksen vakuutus, OP-Henkivakuutus lähettää siitä kuolinpesälle erillisen ilmoituksen.
S-Pankki
Avaa
Vaaditut asiakirjat: Perukirja kokonaisuudessaan liitteineen (mukaan lukien sukuselvitys), mahdollinen testamentti sekä testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymisilmoitukset tai lainvoimaisuustodistus. DVV:n vahvistettu osakasluettelo nopeuttaa käsittelyä mutta ei ole pakollinen.
Toimitustapa: S-mobiilin/verkkopankin viestillä, postitse tai S-Pankin asiakaspalvelupisteissä. Laskujen maksupalvelun postiosoite on tarkistettava ajan tasalla pankin sivuilta; laskut on lähetettävä erillään muista asiakirjoista.
Asuntolaina: Jos vainajalla oli S-Pankin laina, kuolinpesä vastaa lainasta. Mahdollinen lainaturvavakuutus tarkistetaan ilmoituksen perusteella.
Säästöpankki
Avaa
Vaaditut asiakirjat: Allekirjoitettu perukirja kokonaisuudessaan kaikkine sivuineen, vainajan virkatodistus/sukuselvitys (katkeamaton ketju 15 ikävuodesta kuolinpäivään), osakkaiden virkatodistukset ja mahdollinen testamentti. DVV:n vahvistettu osakasluettelo voidaan toimittaa katkeamattoman sukuselvityksen sijaan.
Toimitustapa: Sähköisesti Säästöpankin verkkopalvelussa toiminnolla "Kuolinpesään liittyvien asiakirjojen lähetys" (skannatut asiakirjat, vahvistus omilla pankkitunnuksilla). Vaihtoehtoisesti postitse paikallisen Säästöpankin osoitteeseen tai konttorissa ajanvarauksella. Laskut lähetetään erikseen.
Asuntolaina: Yhteys pankkiin tarvitaan. Mahdollinen lainaturva-/henkivakuutus käsitellään erillisenä ilmoituksena.
Danske Bank
Avaa
Vaaditut asiakirjat: Perukirja liitteineen ja sukuselvitys (vainajan virkatodistukset 15 ikävuodesta kuolinpäivään) tai vaihtoehtoisesti DVV:n vahvistama osakasluettelo. Lisäksi elossaolotodistus jokaisesta osakkaasta. Danske Bank edellyttää yksilöityä valtakirjaa, jossa on jokaisen osakkaan allekirjoitus; pankin oma lomake on ladattavissa sen sivuilta. Valtakirjaa ei tarvita tehtäviin, jotka yksi osakas voi hoitaa, kuten laskujen maksuun.
Toimitustapa: Kuolinpesien palvelulomakkeella verkossa, verkkopankin viestin liitteenä, konttorissa tai postitse osoitteeseen Danske Bank, Kuolinpesät, PL 1245, 00075 DANSKE BANK. Tarvittaessa asiakirjat voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen kuolinpesa@danskebank.fi. Toimeksiantoja pankki ei ota vastaan postitse eikä sähköpostitse.
Asuntolaina: Jos vainajalla oli laina, kuolinpesä vastaa siitä – ilmoita pankille. Mahdollinen henki-/lainaturvavakuutus käsitellään erikseen ilmoituksen perusteella.
Yleinen huomio: Useimmat pankit suosittelevat DVV:n vahvistettua osakasluetteloa nopeuttamaan käsittelyä, mutta vaativat sitä pakollisena vain harvoin. Asuntolainojen henkivakuutusturva ei pääsääntöisesti astu voimaan automaattisesti – se vaatii erillisen vakuutuskorvaushakemuksen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tapahtuu vainajan pankkitileille kuoleman jälkeen?
Pankki saa tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja rajoittaa tilien käyttöä. Tilejä ei suljeta automaattisesti, mutta niiltä ei voi nostaa rahaa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta tai valtakirjaa.
Mikä on saldotodistus?
Saldotodistus on pankin antama todistus tilin saldosta kuolinpäivänä. Se tarvitaan perukirjan laatimiseen ja pankkiasiointiin jokaisesta pankista, jossa vainajalla oli tili. Useimmat pankit lähettävät sen automaattisesti vainajan viimeisimpään osoitteeseen, joten sitä ei yleensä tarvitse erikseen tilata. Verohallinnolle saldotodistuksia ei liitetä.
Paljonko saldotodistus maksaa?
Automaattisesti lähetetystä saldotodistuksesta ei veloiteta. Erikseen pyydettynä se maksaa yleensä noin 10 euroa: Nordean hinnastossa 10,00 euroa ja S-Pankin asiakasomistajahinnastossa 10 euroa kappaleelta. Jos tilaat sen perunkirjoitusta varten, merkitse maksu perukirjaan perunkirjoituskuluihin. Perintöverotuksessa pesän varoista saa vähentää perunkirjoituksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, ja Verohallinto ratkaisee, mitkä kulut se hyväksyy.
Voiko kuolinpesän tililtä maksaa laskuja?
Kyllä. Pankit antavat yleensä yhden osakkaan maksaa vainajan tililtä vainajalle tai kuolinpesälle osoitettuja laskuja, kuten hautaus-, sähkö- ja yhtiövastikelaskuja, jo ennen perunkirjoitusta. Pankki voi pyytää virkatodistuksen, josta osakkuus näkyy. Muihin tilitapahtumiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus.
Miten kuolinpesän laskut maksetaan Nordeassa?
Nordeassa yksikin kuolinpesän edustaja – leski, perillinen tai muu pesän asioita hoitava – voi pankkitunnuksilla tunnistautuneena maksaa vainajan tililtä vainajan elinaikaisia laskuja sekä hautaus- ja muistotilaisuuslaskuja heti, kun pankki on saanut tiedon kuolemasta; valtakirjaa ei tarvita. Laskut toimitetaan Omapostilla tai verkkopankin kohdasta Tuki → Lähetä asiakirjoja, ja kiireellisen laskun saa maksettua asiakaspalvelussa. Muilla pankeilla on omat ohjeensa – ne on koottu tämän sivun pankkikohtaisiin ohjeisiin.
Pitääkö kuolinpesälle avata oma tili?
Ei ole pakollista, mutta suositeltavaa, jos pesässä on aktiivista taloudellista toimintaa (esim. vuokratuloja). Kaikki pankit eivät avaa kuolinpesälle uutta tiliä, ja vaaditut asiakirjat vaihtelevat, joten kysy omasta pankistasi.
Miksi ja miten pankki tarkistaa perukirjan ja kauanko se kestää?
Perukirjasta pankki näkee, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Ennen kuin pesän tililtä nostetaan rahaa, pankki tarkistaa, että jokainen osakas on mukana itse tai valtakirjalla. Siksi pankki pyytää koko perukirjan, mutta Finanssivalvonnan mukaan vainajan ja lesken varallisuustiedot saa siitä peittää. Käsittelyajan kertoo kukin pankki itse. Esimerkiksi OP:n mukaan tarkastus vie yleensä muutaman viikon.
Tarvitseeko pankki jakokirjan?
Pankki tarvitsee jakokirjan yleensä silloin, kun pesän varoja siirretään leskelle tai perillisille osituksen tai perinnönjaon perusteella. Esimerkiksi Danske Bank aloittaa siirrot vasta, kun ositus- ja perinnönjakokirja on lainvoimainen. OP:ssa kuolinpesän valtuutettu voi hoitaa perinnönjaon pankin digipalvelussa, jos jako koskee vain tilivaroja. Jos jakoon kuuluu rahasto- tai arvo-osuuksia, joita ei jaon yhteydessä myydä, OP pyytää lainvoimaisen ositus- tai perinnönjakokirjan. Vaikka pankki ei jakokirjaa pyytäisi, perinnönjaosta laaditaan perintökaaren mukaan aina jakokirja. Vainajalle tai pesälle osoitettujen laskujen, kuten hautajais-, sähkö- ja yhtiövastikelaskujen, maksamiseen jakokirjaa ei tarvita.