Täydennysperukirja – milloin ja miten se tehdään

Joskus perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu jotain mitä alkuperäisessä perukirjassa ei ollut: vainajan veronpalautus kilahtaa tilille, vanha lasku saapuu postissa tai sukulainen löytää tositteen autotalliosakkeesta. Näitä tilanteita varten laissa on oma menettely – täydennysperukirja.

Mikä täydennysperukirja on

Täydennysperukirja on alkuperäisen perukirjan jatke. Siinä ilmoitetaan ne varat ja velat, jotka ovat ilmaantuneet vasta perunkirjoituksen jälkeen. Velvollisuus täydentää perustuuperintökaaren 20 luvun 10 §:ään.

Asiakirjan otsikko ei ole juridisesti ratkaiseva. Sama menettely tunnetaan myös nimellä oikaisuperukirja, jota käytetään yleensä silloin kun alkuperäisessä perukirjassa oleva tieto on osoittautunut virheelliseksi (eikä pelkästään puutteelliseksi). Käytännössä prosessi, allekirjoittajat ja toimitustapa ovat samat.

Yleisimmät syyt täydennykseen

Yhteinen nimittäjä: tieto on uutta tai tarkentunut, ja se vaikuttaa pesän varallisuuteen tai perintöveron määrään.

Veronpalautus erityistapauksena

Veronpalautus on kaikkein tavallisin yksittäinen syy täydennykseen, joten se ansaitsee oman selvennyksen. Verotuksellisesti veronpalautus on saatava jo kuolinhetkellä, vaikka raha tulee tilille vasta kuukausia myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että palautus kuuluu vainajan varoihin perukirjassa – ei kuolinpesän myöhempiin tuloihin.

Kolme yleistä tilannetta:

1. Summa on tiedossa ennen perunkirjoitusta – merkitään suoraan alkuperäiseen perukirjaan saatavana, ei tarvita täydennystä.
2. Summa selviää vasta perunkirjoituksen jälkeen – tehdään täydennysperukirja.
3. Summa oli arvio joka muuttuu olennaisesti – harkinnanvarainen oikaisuperukirja, jos muutos vaikuttaa perintöveroon.

Erottelu kuolinpesän tuloverotuksesta

Kaikki kuolinpäivän jälkeen kertyvä raha ei kuulu täydennysperukirjaan. Kuolinpesä on kuolinpäivän jälkeen oma verovelvollinen, jolla voi olla omia tuloja: vuokria pesän omistamasta asunnosta, osinkoja, korkotuloja, luovutusvoittoja tai metsätalouden tuloja. Nämä ilmoitetaan kuolinpesän omassa veroilmoituksessa, eivät perukirjassa eivätkä täydennysperukirjassa.

Yksinkertainen muistisääntö: perukirjaan kirjataan vain ne erät, jotka olivat olemassa kuolinhetkellä – vaikka rahat liikkuisivat tilille vasta jälkikäteen. Lue lisää kuolinpesän tuloverotuksesta →

Määräajat

Kuka allekirjoittaa täydennysperukirjan

Allekirjoitusmenettely on sama kuin alkuperäisessä perukirjassa:

• Pesän ilmoittaja antaa valaehtoisen vakuutuksen (PK 20:6) – vakuuttaa parhaan tietonsa mukaan ilmoittaneensa pesän tiedot oikein. Vakuutus annetaan rikosoikeudellisen vastuun uhalla; tahallinen virheellinen tieto perukirjassa voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen (PK 20:11).
• Kaksi uskottua miestä arvioivat omaisuuden, antavat todistuksen ja allekirjoittavat asiakirjan.
• Muille kuolinpesän osakkaille ja leskelle (myös silloin, kun leski ei ole osakas) on annettava tieto tilaisuuden ajasta ja paikasta hyvissä ajoin, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua (PK 20:2), vaikka heidän ei ole pakko osallistua.

Uskotut miehet voivat olla samat henkilöt kuin alkuperäisessä perukirjassa tai eri henkilöt – laki ei vaadi jatkuvuutta.

Mitä täydennysperukirjaan kirjataan

Täydennysperukirjaan tulevat vain uudet tai muuttuneet erät. Kaikkea ei tarvitse kirjoittaa uudelleen.

Käytännössä asiakirja sisältää:

• Viittauksen alkuperäiseen perukirjaan (toimituspäivä ja kuolinpesä)
• Kuvauksen siitä, mikä tieto on uutta tai muuttunut ja miksi
• Uudet varat tai velat arvoineen
• Ilmoittajan vakuutuksen ja uskottujen miesten todistuksen
• Päiväyksen ja allekirjoitukset

Vanhoja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa. Sukuselvityksiä ja virkatodistuksia ei toimiteta Verohallinnolle alunperinkään – ne jäävät pesän asiakirjoihin. Mukaan liitetään vain uutta erää koskevat tositteet – esimerkiksi tiliote veronpalautuksesta, lasku unohtuneesta velasta tai isännöitsijäntodistus löytyneestä asunto-osakkeesta.

Toimittaminen Verohallinnolle

OmaVerossa sähköisesti

Ilman Suomi.fi-valtuutta sama ilmoitus tehdään OmaVerossa kohdasta Rajoitettu tietojen ilmoittaminen ja pyytäminen → Ilmoita tai pyydä tietoja rajoitetusti → Perintövero → Ositus- ja perinnönjakokirja tai muu lisäselvitys. Tuetut tiedostomuodot: pdf, rtf, doc, docx, jpeg, jpg, tiff ja png. (Verohallinnon ohje, päivitetty 19.11.2023.) Sähköinen toimitus on yleensä nopein tapa. Jos perintöverotuspäätös on jo tullut, täydennys- tai oikaisukirja on silti annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa laatimisesta (PerVL 38 §), ja lisäksi verotukseen haetaan muutosta – katso alta kohta "Verotus täydennyksen jälkeen".

Postitse

Verohallinto, Perintö- ja lahjaverotus, PL 760, 00052 VERO. Postin kulkemiseen kannattaa varata muutama päivä ennen määräajan päättymistä.

Verotus täydennyksen jälkeen

Verohallinnon oman ohjeen mukaan tilanne riippuu siitä, onko perintöverotuspäätös jo tullut: jos ei, täydennys lähetetään OmaVerossa lisäselvityksenä ja se otetaan huomioon verotuksessa; jos päätös on jo saatu, verotukseen haetaan muutosta (täydennyskirja on silti annettava, ks. määräajat edellä). Laki antaa Verohallinnolle mahdollisuuden toimittaa verotus uudelleen kymmenen vuoden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta (PerVL 39 §) – se on mahdollisuus, ei automaatti. Jos verotus toimitetaan uudelleen, osakkaat saavat uuden verotuspäätöksen: jos täydennys lisää varoja, perintöveroa voi tulla lisää, ja jos velkoja, vero voi pienentyä.

Jos verotuksen perusteet ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muuttuneet muusta syystä kuin uusien varojen tai velkojen vuoksi, se verovelvollinen, jonka vero nousisi, on velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa tiedon saatuaan, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja ole jo ilmoittanut (PerVL 38 § 3 mom).

Seuraamukset myöhästymisestä

Verohallinto voi määrätä seuraamuksia, jos täydennysperukirja toimitetaan myöhässä tai puutteellisena.

• 1–60 päivää myöhässä: myöhästymismaksu, luonnolliselle henkilölle 50 euroa perukirjalta (PerVL 36 b § 3 mom). Sama koskee puutteellista ilmoitusta, jonka korjaat oma-aloitteisesti saman ajan kuluessa (PerVL 36 b § 1 mom)
• Yli 60 päivää myöhässä: veronkorotus, perustaso 10 % lisätystä verosta, kuitenkin luonnolliselle henkilölle vähintään 75 euroa (PerVL 36 a § 1 ja 6 mom). Vähimmäismäärä tarkoittaa, että pienestäkin veroa kasvattavasta lisäyksestä seuraa 75 euron korotus. Korotus on 5 %, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä tai korotus olisi muusta erityisestä syystä kohtuuton, ja 15–50 %, jos laiminlyönti on toistuvaa tai osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista (PerVL 36 a § 2 ja 4 mom). Jos vaadit virheen korjaamista oma-aloitteisesti yli 60 päivää määräpäivän jälkeen ja täytät selvittämisvelvollisuutesi, korotus on 2 % (PerVL 36 a § 5 mom).

Kumpaakaan seuraamusta ei määrätä siitä, että perukirjasta on jäänyt puuttumaan velka, vähennys tai muu verotuksessa eduksesi vaikuttava tieto – ellei laiminlyönti ole toistuvaa tai osoita ilmeistä piittaamattomuutta (PerVL 36 § 2 mom ja PerVL 36 b § 2 mom). Unohtuneen velan ilmoittaminen jälkikäteen ei siis johda seuraamukseen.

Kumpikin seuraamus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy (PerVL 36 § 4 mom ja PerVL 36 b § 5 mom). Myöhästymismaksu jätetään määräämättä myös silloin, kun asiakirjan antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä – esimerkiksi siksi, että vakuutusyhtiö käsitteli korvauspäätöstä poikkeuksellisen pitkään tai pankki ei toimittanut tiliotetta ajoissa (PerVL 36 b § 5 mom). Laki käyttää molemmissa kohdissa muotoa "jätetään määräämättä", ei "voidaan jättää" – Verohallinto arvioi silti tapauskohtaisesti, onko laiminlyönti vähäinen tai syy pätevä. Jos määräaika on tulossa vastaan etkä saa tietoja koossa, ota yhteyttä Verohallintoon: perintökaaren lisäaika (PK 20:1) koskee sanamuotonsa mukaan perunkirjoituksen kolmen kuukauden määräaikaa, ei täydennyskirjan kuukautta.

Voiko Pesäkirjalla tehdä täydennysperukirjan

Kyllä, jos alkuperäinen perukirja on tehty Pesäkirjassa. Avaat saman kuolinpesän, merkitset perukirjan toimitetuksi Verohallintoon ja kirjaat vain sen, mikä on muuttunut. Aiemmat tiedot ovat tallessa, ja palvelu erittelee muutokset asiakirjan loppuun omaksi osiokseen, jotta Verohallinto näkee suoraan, mitä on lisätty. Täydennys ei maksa mitään – se sisältyy alkuperäiseen 79 euroon.

Jos alkuperäinen perukirja on tehty muualla (lakimies, pankki tai toinen palvelu), Pesäkirja ei laadi siihen täydennystä: palvelussa ei ole alkuperäistä, johon täydennys viittaisi, eikä täydennysperukirja ole uusi perukirja koko pesästä. Täydennyksen voi laatia tämän ohjeen mukaan itse tai alkuperäisen laatijan kanssa.

Usein kysyttyä täydennysperukirjasta