Siirry sisältöön

Perunkirjoitusvaltakirja

Perunkirjoitusvaltakirja on asiakirja, jolla kuolinpesän osakas valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa. Valtakirjan avulla osakas voi osallistua perunkirjoitukseen, vaikka ei itse pääsisi paikalle.

Osakkaan ei ole pakko olla läsnä perunkirjoituksessa – laki edellyttää, että tieto tilaisuuden ajasta ja paikasta annetaan hyvissä ajoin osakkaille, leskelle ja toissijaisille saajille (PK 20:2). Valtakirja on kätevä silloin, kun osakas haluaa, että joku hoitaa asioita hänen puolestaan.

Vapaamuotoinen

Ei lakisääteistä muotoa

Kirjallinen

Suositellaan aina

Maksuton

Ei vaadi notaaria

Milloin perunkirjoitusvaltakirja tarvitaan?

Perunkirjoitusvaltakirja tarvitaan silloin, kun kuolinpesän osakas ei pääse osallistumaan perunkirjoitustilaisuuteen henkilökohtaisesti. Tyypillisiä tilanteita ovat:

  • Osakas asuu toisella paikkakunnalla tai ulkomailla
  • Osakas on estynyt sairauden tai muun syyn vuoksi
  • Osakas haluaa asianajajan tai muun asiamiehen edustavan itseään
  • Osakkaat haluavat valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan perunkirjoituksen käytännön järjestelyt

Kuka voi antaa ja vastaanottaa valtakirjan?

Valtakirjan antajana toimii kuolinpesän osakas eli perillinen tai yleistestamentin saaja. Valtuutetuksi eli valtakirjan vastaanottajaksi voidaan nimetä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö. Valtuutetun ei tarvitse olla kuolinpesän osakas.

Yleisiä valtuutettuja ovat esimerkiksi:

  • Toinen kuolinpesän osakas (esim. sisarus hoitaa toisen sisaruksen puolesta)
  • Asianajaja tai lakimies
  • Puoliso tai muu läheinen
  • Pesänselvittäjä, jos sellainen on määrätty

Alaikäinen osakas

Alaikäistä osakasta edustaa hänen huoltajansa. Jos huoltaja on itsekin kuolinpesän osakas, alaikäiselle haetaan eturistiriidan vuoksi edunvalvojan sijainen Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Perunkirjoitukseen sijainen on suositeltava – ositukseen ja perinnönjakoon pakollinen.

Valtakirjan muotovaatimukset

Perunkirjoitusvaltakirjalle ei ole laissa säädettyä tarkkaa muotovaatimusta, mutta käytännössä kirjallinen muoto on välttämätön. Hyvä perunkirjoitusvaltakirja sisältää seuraavat tiedot:

1

Valtuuttajan tiedot

Valtuuttajan (osakkaan) nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot

2

Valtuutetun tiedot

Valtuutetun nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot

3

Vainajan tiedot

Vainajan nimi ja kuolinpäivä – yksilöi perunkirjoituksen

4

Valtuutuksen sisältö

Selkeä maininta oikeudesta edustaa osakasta perunkirjoitustilaisuudessa

5

Päiväys

Valtakirjan laatimispäivämäärä

6

Allekirjoitus

Valtuuttajan omakätinen allekirjoitus

Perunkirjoitusvaltakirjan malli

Alla on esimerkki perunkirjoitusvaltakirjan sisällöstä. Valtakirjan voi laatia vapaamuotoisesti, kunhan siitä käy ilmi valtuutuksen tarkoitus ja osapuolet.

Valtakirja

Minä, [valtuuttajan nimi] (henkilötunnus [henkilötunnus]), valtuutan täten [valtuutetun nimi] (henkilötunnus [henkilötunnus]) edustamaan minua [vainajan nimi] (kuollut [kuolinpäivä]) jälkeen toimitettavassa perunkirjoitustilaisuudessa.

Valtuutetulla on oikeus puolestani ilmoittaa tiedossani olevat vainajan varat ja velat sekä vastaanottaa perunkirjoitukseen liittyvät tiedoksiannot.

Paikka ja aika

Allekirjoitus ja nimenselvennys

Tee valtakirja verkossa

Yllä olevan mallin voi kopioida sellaisenaan. Jos haluat valmiin asiakirjan ilman kopiointia ja muotoilua, täytä kentät alle – saat allekirjoitusvalmiin valtakirjan heti, maksutta ja ilman tunnusta.

Täytä valtakirja tästä

Täytä kentät, niin saat allekirjoitusvalmiin perunkirjoitusvaltakirjan. Maksuton, ei vaadi tunnusta. Tiedot pysyvät selaimessasi – niitä ei lähetetä eikä tallenneta.

Vainaja

Perunkirjoitustilaisuus

Esim. Helsinki

Valtuuttajat – osakkaat, jotka eivät pääse paikalle

Jos useampi osakas valtuuttaa saman henkilön, he mahtuvat samaan valtakirjaan. Jokainen allekirjoittaa sen omalta osaltaan.

Valtuutettu – henkilö, joka edustaa heitä

Tietojasi ei tallenneta

Kirjoittamasi nimet ja henkilötunnukset pysyvät oman selaimesi muistissa. Niitä ei lähetetä meille eikä kenellekään muulle, eikä niitä tallenneta mihinkään – myös asiakirja muodostetaan selaimessasi. Kun suljet tai lataat sivun uudelleen, tiedot häviävät.

Valtakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan käsin. Alaikäisen osakkaan puolesta valtakirjan antaa hänen huoltajansa. Jos teet koko perukirjan Pesäkirjassa, saat samat valtakirjat ilman uudelleen täyttämistä – silloin tiedot tulevat suoraan perukirjasta, ja käytettävissä ovat myös pankkivaltakirja, perintöveroilmoituksen valtakirja ja perinnönjakovaltakirja.

Valtakirjan rajoitukset

Perunkirjoitusvaltakirja antaa valtuutetulle oikeuden edustaa osakasta perunkirjoituksessa, mutta siihen liittyy tiettyjä rajoituksia:

  • Ei korvaa kutsua: Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on annettava tieto hyvissä ajoin kaikille osakkaille ja leskelle silloinkin, kun leski ei ole osakas – vaikka valtakirja olisi jo annettu (PK 20:2). Laki ei määrää kutsun muotoa, mutta perukirjaan on merkittävä, milloin ja millä tavalla tieto annettiin, ja jos joku jäi tavoittamatta, myös se ja syy (PK 20:3). Käytä siis tapaa, josta jää merkintä.
  • Rajattu käyttötarkoitus: Perunkirjoitusvaltakirja kattaa vain perunkirjoitustilaisuuden, ei perinnönjakoa tai muita kuolinpesän toimia, ellei valtakirjassa erikseen niin mainita.
  • Ei päätösvaltaa: Valtuutettu ei voi pelkän perunkirjoitusvaltakirjan nojalla tehdä pesää koskevia päätöksiä, kuten sopia perinnönjaosta.
  • Peruutettavissa: Valtuuttaja voi peruuttaa valtakirjan milloin tahansa ilmoittamalla siitä valtuutetulle.

Valtakirja perinnönjakoa ja pankkiasiointia varten – eri asiakirja

Hakusanalla "valtakirja perinnönjakoa varten" etsitään usein tätä sivua, mutta perunkirjoitusvaltakirja ei kata perinnönjakoa. Perunkirjoituksen jälkeen osakkaat hallitsevat pesää yhdessä: omaisuuden myynti, kuolinpesän tilin käyttö ja perinnönjako vaativat lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden myötävaikutuksen. Jos osakas ei voi itse osallistua, hän antaa erillisen, yksilöidyn valtakirjan, josta käy ilmi, mihin toimiin se oikeuttaa – esimerkiksi perinnönjakosopimuksen allekirjoittamiseen, kuolinpesän tilin käyttöön tai omaisuuden myyntiin. Yleisluontoinen "valtuutan hoitamaan kuolinpesän asioita" ei yleensä riitä pankille.

  • Sisältö: samat perustiedot kuin perunkirjoitusvaltakirjassa (valtuuttaja, valtuutettu, vainaja, päiväys, allekirjoitus) ja lisäksi tarkka luettelo valtuutetuista toimista. Pankit käyttävät usein omaa lomakettaan: Danske Bank edellyttää yksilöityä valtakirjaa, jossa on jokaisen osakkaan allekirjoitus, ja OP:n valtakirjan voi täyttää verkossa – katso pankkikohtaiset ohjeet.
  • Perinnönjako: jakosopimuksen allekirjoittaa jokainen osakas itse tai valtakirjalla valtuutettu. Prosessi on kuvattu sivulla perinnönjako.
  • Laskut ennen perunkirjoitusta (hautajaiset, vainajan elinaikaiset laskut) voi useimmissa pankeissa maksaa yksi osakas ilman valtakirjaa – ks. kuolinpesän pankkiasiat.

Valtakirja hoitaa osallistumisen, perukirja on eri asia

Kun valtakirjat ovat kunnossa, jäljellä on itse perukirja: osakkaiden ja lesken tiedot, varat ja velat kuolinpäivän mukaan. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja valmis perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Kun kaikki eivät pääse paikalle

Pesäkirjassa voit kutsua muut osakkaat sähköpostilla samaan perukirjaan, jolloin he näkevät samat tiedot kuin sinä ja voivat täydentää niitä omalta koneeltaan. Lomake kysyy kohdat järjestyksessä ja huomauttaa, jos jokin lain vaatima tieto puuttuu. Lopuksi saat valmiin perukirjan allekirjoituskenttineen.

  • Aloittaminen on maksutonta – 79 euron kertamaksu peritään vasta ennen valmiin asiakirjan lataamista
  • Maksu on vähennettävissä pesän varoista perunkirjoituskuluna
  • Tiedot tallentuvat automaattisesti, joten jokainen voi täydentää omalla vuorollaan

Muiden vaihtoehtojen hinnat ovat sivulla perunkirjoituksen hinta.

Aloita perukirjan laadinta

Usein kysyttyä perunkirjoitusvaltakirjasta

Tarvitseeko perunkirjoitusvaltakirjan olla notaarin vahvistama?

Ei tarvitse. Perunkirjoitusvaltakirjalle ei ole laissa säädettyä muotovaatimusta, joten vapaamuotoinen kirjallinen valtakirja riittää. Notaarin vahvistus ei ole pakollinen, mutta se voi lisätä luotettavuutta.

Voiko perunkirjoitusvaltakirjan antaa suullisesti?

Periaatteessa suullinen valtuutus on pätevä, mutta käytännössä valtakirja kannattaa aina tehdä kirjallisena. Kirjallinen valtakirja on helppo todentaa ja se vaaditaan usein perunkirjoitustilaisuudessa.

Kuka voi toimia valtuutettuna perunkirjoituksessa?

Valtuutettu voi olla kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö – esimerkiksi toinen osakas, sukulainen, ystävä tai asianajaja. Valtuutetun ei tarvitse olla kuolinpesän osakas.

Voiko alaikäisen osakkaan puolesta antaa valtakirjan?

Alaikäistä osakasta edustaa hänen huoltajansa, joka voi antaa valtakirjan perunkirjoitukseen. Jos huoltaja on myös kuolinpesän osakas, alaikäiselle haetaan eturistiriidan vuoksi edunvalvojan sijainen Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) – viimeistään ositusta ja perinnönjakoa varten se on pakollinen.

Käykö perunkirjoitusvaltakirja myös perinnönjakoon?

Ei. Perunkirjoitusvaltakirja oikeuttaa edustamaan osakasta perunkirjoitustilaisuudessa. Perinnönjakoon, kuolinpesän tilin käyttöön ja omaisuuden myyntiin tarvitaan erillinen, yksilöity valtakirja, jossa luetellaan valtuutetut toimet – pankit käyttävät usein omaa lomakettaan ja voivat edellyttää kaikkien osakkaiden allekirjoitusta.

Kuinka kauan perunkirjoitusvaltakirja on voimassa?

Valtakirja on voimassa toistaiseksi, ellei siihen ole merkitty päättymispäivää. Perunkirjoitusta varten annettu valtakirja on yleensä tarkoitettu kertakäyttöiseksi, eli se kattaa vain kyseisen perunkirjoitustilaisuuden.