Perinnönjako
Päivitetty 19.3.2026
Perinnönjako on prosessi, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Se tehdään sen jälkeen, kun pesä on selvitetty eli velat on maksettu. Perinnönjako ei vaadi lakimiestä – perilliset voivat sopia jaon keskenään.
Sopimusjako vai toimitusjako?
Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella tavalla:
| Sopimusjako | Toimitusjako | |
|---|---|---|
| Edellytys | Osakkaat yksimielisiä | Osakas vaatinut pesänjakajaa |
| Pesänjakaja | Ei tarvita | Käräjäoikeus määrää |
| Kustannus | Edullinen (ei pakollisia palkkioita) | Pesänjakajan palkkio + oikeudenkäyntikulut |
| Allekirjoitukset | Kaikki osakkaat + 2 todistajaa | Pesänjakaja allekirjoittaa |
Ositus ennen perinnönjakoa
Jos vainaja oli naimisissa, ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Tästä on kuitenkin merkittävä poikkeus: jos leski on vainajaa varakkaampi, hän voi vedota tasinkoprivilegiin (avioliittolaki 103 §:n 2 momentti) eikä ole silloin velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. Oikeus on yksipuolinen – perilliset eivät voi vaatia tasinkoa lesken varallisuudesta. Laissa ei säädetä vetoamisen määrämuodosta; käytännössä leski vetoaa siihen perukirjassa tai viimeistään osituksessa. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mikä osa omaisuudesta kuuluu kuolinpesälle.
Perinnönjakokirjan muotovaatimukset
Perintökaaren 23 luvun 9 §:n 1 momentti asettaa vaatimukset lyhyesti: "Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Milloin pesänjakaja on toimittanut jaon, on jakokirja hänen allekirjoitettava. Muussa tapauksessa on jakokirja osakasten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi."
Laki vaatii sopimusjaossa siis kolme asiaa:
- Jaosta on laadittava jakokirja eli kirjallinen asiakirja
- Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset
- Kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistus
Käytännössä tarvittavia, mutta ei laissa vaadittuja: päiväys, maininta jaon perusteesta (perintöoikeus vai testamentti) ja erittely siitä, mitä kukin osakas saa. Ilman erittelyä jakokirja ei osoita, mitä sovittiin, ja sitä tarvitaan esimerkiksi pankissa ja kiinteistön kirjaamisessa.
Jos jaon on toimittanut pesänjakaja, hänen on viivytyksettä toimitettava kappale jakokirjaa kullekin osakkaalle (PK 23:9:n 2 momentti).
Pesänjakajan määrääminen
Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, kuka tahansa osakkaista voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Laki ei aseta pesänjakajalle muodollisia kelpoisuusehtoja – PK 23:4:n 1 momentin mukaan oikeus määrää hakemuksesta "sopivan henkilön". Käytännössä määrätään puolueeton ulkopuolinen, yleensä lakimies. Poikkeus on saman pykälän 3 momentti: pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija, joka ei ole osakas, on ilman erillistä määräystä pesänjakaja, jos osakkaat pyytävät häntä toimittamaan jaon eikä toista pesänjakajaa ole määrätty.
Pesänjakajan tehtävät:
- Selvittää pesän varat ja velat
- Kuulla osakkaita
- Suorittaa jako perintökaaren mukaisesti
- Laatia jakokirja
Mitä perunkirjoituksen jälkeen?
- Toimita perukirja Verohallinnolle – 1 kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta
- Anna testamentti tiedoksi – jos testamentti, tiedoksiantovelvollisuus perillisille
- Odota perintöverotuspäätös – Verohallinto lähettää verotuspäätöksen osakkaille
- Maksa pesän ja vainajan velat – velat on maksettava tai niistä asetettava vakuus ennen ositusta ja perinnönjakoa (PK 21:6)
- Tee ositus – jos vainaja oli naimisissa
- Tee perinnönjako – sopimuksella tai pesänjakajan toimesta
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko perinnönjakoon lakimiestä?
Ei. Perilliset voivat sopia jaon keskenään (sopimusjako) ilman lakimiestä. Pesänjakaja tarvitaan, jos joku osakkaista sitä käräjäoikeudelta hakee – syytä ei tarvitse perustella – tai jos osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu.
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjakokirja on kirjallinen sopimus perinnön jakamisesta. Sopimusjaossa sen allekirjoittavat kaikki osakkaat ja kaksi esteetöntä todistajaa.
Milloin perinnönjako pitää tehdä?
Laissa ei ole määräaikaa perinnönjaolle, ja kuolinpesä voidaan jättää jakamatta. Jakoa ei kuitenkaan saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus (PK 21:6). Jos jako tehdään tämän vastaisesti, tuomioistuin voi määrätä sen peruuntumaan tai velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarvittavan rahamäärän.
Mikä on ositus ja milloin se tehdään?
Ositus on avioliiton omaisuuden jako. Se tehdään ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Jos leski on vainajaa varakkaampi, hän voi kuitenkin vedota tasinkoprivilegiin (avioliittolaki 103 §:n 2 momentti) eikä ole silloin velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan vainajan perillisille. Laissa ei säädetä vetoamisen määrämuodosta; käytännössä vetoaminen tehdään viimeistään osituksessa.
Voiko pesän jättää jakamatta?
Kyllä. Kuolinpesä voi toimia jakamattomana yhteisenä hallintona niin kauan kuin kaikki osakkaat ovat asiasta yksimielisiä. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa (PK 23:1). Osakas voi myös kieltää jakoon ryhtymisen, kunnes perunkirjoitus on toimitettu ja kaikki tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantu erityiseen hoitoon (PK 23:2).