Siirry sisältöön

Lesken oikeudet kuolinpesässä

Päivitetty · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital

Kun puoliso kuolee, leskellä on useita lakisääteisiä oikeuksia, jotka vaikuttavat perunkirjoitukseen, perinnönjakoon ja verotukseen.

Lyhyesti

  • Koti. Leski saa pitää yhteisen kodin jakamattomana hallinnassaan rintaperillisten jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta, jos hänen omaan varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Kodin tavanmukainen asuntoirtaimisto jää hänen hallintaansa aina.
  • Perintö. Jos vainajalla on lapsia eikä testamenttia ole, lapset perivät vainajan. Leski saa osuutensa osituksessa, ja perinnön jakamisesta lesken ja lasten kesken kerrotaan alempana.
  • Arjen menot. Jos pesässä on muitakin osakkaita, leski ei voi päättää vainajan varoista yksin, mutta hänellä on oikeus saada pesästä tarvitsemansa elatus niin kauan kuin pesä on selvitettävänä. Omia varojaan hän käyttää normaalisti.
  • Perintövero. Leski saa veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen. Perintöveroa ei tule lainkaan, jos osuus jää alle 120 000 euron ja vainaja on kuollut 1.1.2026 tai myöhemmin.

Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin

Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja siihen kuuluvaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on lesken vahvin suoja, ja se menee perillisten oikeuksien edelle.

Arkikielessä tätä oikeutta kutsutaan myös lesken asumisoikeudeksi.

Hallintaoikeus antaa leskelle oikeuden asua kodissa, mutta ei oikeutta myydä pesän osuutta yksin. Jos vainajalta jäi lapsia tai muita jälkeläisiä, leski tarvitsee ennen ositusta myös oman kotinsa tai kodin osuutensa myymiseen vainajan perillisten kirjallisen, kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistaman suostumuksen tai tuomioistuimen luvan. Avioliittolain mukaan suostumusta tai lupaa ei kuitenkaan tarvita, kun puolison kuolemasta on kulunut yli 10 vuotta. Jos puoliso kuoli ennen 1.6.2026, poikkeus voi koskea leskeä aikaisintaan 1.6.2031.

Asunnon hallintaoikeuden edellytykset:

  • Asunto on ollut puolisoiden yhteinen koti tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto
  • Lesken omaan varallisuuteen ei sisälly kodiksi sopivaa asuntoa

Asuntoirtaimistoa koskee eri sääntö. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (huonekalut, kodinkoneet ja vastaava) on aina jätettävä lesken hallintaan. Tämä oikeus ei riipu siitä, onko leskellä oma asunto – perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentti asettaa ehdon vain asunnolle, ei irtaimistolle.

Huomaa

Kielto on lakitekstissä myyntiä laajempi: perilliset eivät saa lesken suostumuksetta luovuttaa tai pantata omaisuutta "eikä siitä muullakaan tavoin määrätä". Myös lahjoitus ja vaihto ovat siis kiellettyjä. Kiinteän omaisuuden osalta suostumus on annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jos suostumusta ei saada, tuomioistuin voi hakemuksesta sallia toimen, milloin siihen on syytä. Ilman suostumusta tehty toimenpide on pätemätön lesken suhteen (PK 12:6, jota sovelletaan PK 3:1 a:n 3 momentin nojalla).

Perintökaaressa ei ole hallintaoikeudelle määräaikaa. Sen sijaan laki erottaa kaksi oikeutta: koko jäämistön pitäminen jakamattomana väistyy rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentin tieltä (PK 3:1 a:n 1 momentti), mutta oikeus asuntoon ja asuntoirtaimistoon säilyy molempien estämättä (2 momentti).

Voiko lesken häätää kuolinpesän asunnosta?

Ei, jos asunto oli puolisoiden yhteinen koti eikä lesken omaan varallisuuteen kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Silloin leski saa asua kodissa perillisten jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta. Muun osakkaan asumisesta kuolinpesän talossa osakkaat päättävät yhdessä, koska he hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti. Tilanne on toinen, jos leskellä on oma kodiksi sopiva asunto tai jos avio- tai asumusero oli vireillä puolison kuollessa. Silloin asia kannattaa selvittää juristin kanssa.

Kuka maksaa asunnon kulut hallintaoikeuden aikana?

Leski vastaa hallintaoikeuden aikana asunnon tarpeellisista kuluista. Verohallinnon ohjeen mukaan hallintaoikeuden haltija vastaa yleensä esimerkiksi vedestä, sähköstä, vakuutusmaksuista, jätemaksuista sekä huolto- ja ylläpitokustannuksista, jotka kohdistuvat hänen hallinta-aikaansa. Omakotitalossa kiinteistövero kuuluu myös leskelle. Jos leski ja perilliset ovat eri mieltä siitä, kuuluuko jokin kulu leskelle, asia kannattaa selvittää juristin kanssa.

Voiko leski vaihtaa asuntoa?

Asunnon vaihtaminen edellyttää, että leski ja perilliset sopivat siitä. Leski saa luovuttaa hallintaoikeutensa alaisen asunnon vain perillisten luvalla, eivätkä perilliset voi luovuttaa sitä ilman lesken suostumusta tai tuomioistuimen lupaa. Verohallinnon ohjeen mukaan hallintaoikeus voidaan siirtää vanhan tilalle ostettavaan asuntoon, ja silloin se ei pääty. Jos leski sen sijaan luopuu hallintaoikeudestaan saamatta siitä vastiketta, luopuminen voi olla lahja perillisille.

Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen lapsi, kuolinpesä tarvitsee asunnon myyntiin Digi- ja väestötietoviraston luvan. Leski, joka on lapsen huoltaja, voi silloin olla esteellinen edustamaan lasta. Esteellisen huoltajan tilalle lapselle haetaan edunvalvojan sijainen. Menettely on kuvattu Digi- ja väestötietoviraston ohjeessa leskeksi jääneelle lasten huoltajalle.

Avio-oikeus ja ositus

Avioliitossa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Kun puoliso kuolee, tehdään ositus ennen perinnönjakoa.

Osituksen pääperiaate:

  • Puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen
  • Yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan
  • Vähemmän omistava osapuoli saa tasinkoa
  • Avio-oikeudesta vapaa omaisuus — esimerkiksi avioehdolla rajattu — jää jaettavan ulkopuolelle

Tasinkoetuoikeus

Jos leskellä on enemmän omaisuutta kuin vainajalla, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle. Tämä tasinkoetuoikeus (oikeuskirjallisuudessa tasinkoprivilegi) suojaa leskeä taloudellisesti.

Tasingosta luopuminen

Leski, jolla on vähemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin vainajalla, voi luopua tasingosta kokonaan tai osittain. Silloin perillisten perintöosuus kasvaa. Valinta vaikuttaa perintöveroon sekä nyt että myöhemmin lesken kuoltua. Verohallinnon mukaan luopuminen ei ole lesken lahja perillisille, vaan perilliset saavat omaisuuden perintönä vainajalta.

Jotta luopuminen ei ole lahja, sen on tapahduttava kohtuullisessa ajassa kuolemasta ja ennen kuin leski on vaatinut tai ottanut tasinkoa vastaan. Jos leski on jo vaatinut tai vastaanottanut tasingon ja luopuu vasta sen jälkeen, kyse on lahjasta perillisille. Verohallinto voi katsoa lesken ryhtyneen tasinkoon myös ajan kulumisen perusteella. Siksi vuosien päästä tehty luopuminen ei enää ole verotuksessa tehokas. Lähde: Verohallinnon ohje Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa.

Lesken perintöoikeus – milloin leski perii?

Leski perii puolisonsa lain nojalla, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia. Jos rintaperillisiä on, leski perii vain testamentin perusteella.

  • Ei rintaperillisiä → leski perii puolison suoraan lain nojalla
  • Rintaperillisiä on → leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus, jollei sitä ole avioehdolla poistettu, ja hallintaoikeus

Poikkeus: jos puolison kuollessa oli vireillä avioero- tai asumuserohakemus taikka -kanne, leskellä ei yleensä ole perintöoikeutta eikä hallintaoikeutta (PK 3:7).

Jos leski peri puolisonsa, koska rintaperillisiä ei ollut, ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai sisarusten jälkeläiset saavat lesken kuoltua yleensä puolet hänen pesästään, jos joku heistä on silloin elossa. Tästä puolikkaasta leski ei voi määrätä testamentilla.

Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?

Jos vainajalta jäi leski ja lapsia eikä testamenttia ole, lapset perivät vainajan, ja leski saa osuutensa osituksessa avio-oikeutensa perusteella. Ositus tehdään ensin. Vasta sen jälkeen lapset jakavat vainajan osuuden keskenään tasan. Perintökaari ei kuitenkaan vaadi jakoa heti. Leski saa pitää vainajan omaisuuden jakamattomana hallinnassaan, kunnes joku lapsista vaatii jakoa.

Verohallinnon ohjeen esimerkissä vainajalla on leski ja kaksi lasta, eikä avio-oikeutta ole rajoitettu avioehdolla. Vainajan omaisuuden säästö eli varat velkojen jälkeen on 250 000 euroa ja lesken 150 000 euroa. Yhteensä 400 000 eurosta puolet kuuluu leskelle ja puolet vainajan perillisille. Leski saa vainajan omaisuudesta 50 000 euroa tasinkona, ja kumpikin lapsi perii 100 000 euroa.

Leski ei siis peri puolta vainajan omaisuudesta. Hänen osuutensa ei ole perintöä vaan osituksen tulos, ja se lasketaan puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Vainajalta leski saa vain sen, mikä tasaa puolisoiden osuudet. Jos leski on vainajaa varakkaampi, hän saa tasinkoetuoikeuden nojalla pitää oman omaisuutensa, ja lapset perivät vainajan omaisuuden.

Avioehto tai testamentti muuttaa laskelmaa. Testamentin mukaisesta jaosta kerrotaan sivulla testamentti ja perunkirjoitus. Jos osakkaat ovat eri mieltä testamentin tai avioehdon tulkinnasta, asia kannattaa selvittää juristin kanssa.

Jos lapsi on alaikäinen ja leski on hänen huoltajansa, lapselle haetaan osituksessa ja perinnönjaossa edunvalvojan sijainen Digi- ja väestötietovirastosta. Itse tehtyyn ositukseen ja perinnönjakoon tarvitaan lisäksi viraston lupa. Osituksesta ja jaosta kerrotaan tarkemmin sivulla perinnönjako.

Onko leskellä lakiosa?

Ei ole. Perintökaaressa lakiosa on vain vainajan lapsilla ja heidän jälkeläisillään, joten leski ei voi vaatia lakiosaa, vaikka testamentti antaisi omaisuuden muille. Leskeä suojaavat sen sijaan avio-oikeus osituksessa, jos sitä ei ole poistettu avioehdolla, ja oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa.

Jos testamentti jättää lesken ilman riittävää omaisuutta ja hänen toimeentulonsa on puolison kuoleman vuoksi heikentynyt, hänelle voidaan perintökaaren mukaan antaa jäämistöstä avustusta. Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa, joten asia kannattaa selvittää juristin kanssa ennen jakoa.

Lesken varat perukirjassa

Perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti alkaa ehdolla: "Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan." Vaatimus on siis ehdollinen, ei ehdoton: se koskee elossa olevaa puolisoa. Jos vainaja oli itse leski, elossa olevaa puolisoa ei ole eikä tätä kohtaa sovelleta – silloin merkitään ensiksi kuolleen puolison varat ja velat, jos ositusta ei ole toimitettu. Tilanteesta kerrotaan tarkemmin perukirjan mallin kohdassa perukirja lesken kuoleman jälkeen. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot perintöverotusta ja ositusta varten.

Pesäkirjan lomakkeella lesken tiedot kysytään vaiheessa Avioliitot, jos vainajalta jäi elossa oleva puoliso. Samassa kohdassa lomake kysyy, käyttääkö leski oikeutta pitää jäämistö tai osa siitä jakamattomana hallinnassaan ja vetoaako hän tasinkoetuoikeuteen. Vastaukset merkitään perukirjaan.

Maksaako leski perintöveroa?

Jos vainajalta jäi lapsia tai lastenlapsia eikä testamenttia ole, leski ei peri vainajaa, joten perinnöstä hänelle ei tule perintöveroa. Muuten leski maksaa perintöveroa siitä, minkä hän saa perintönä tai testamentilla. Perintöveroa voi tulla myös henkivakuutuskorvauksesta, jonka edunsaaja leski on.

Hallintaoikeudesta yhteiseen kotiin ei tule leskelle perintöveroa. Verohallinto tekee sen perusteella hallintaoikeusvähennyksen, joka pienentää asunnon omistusoikeuden saavien perillisten perintöveroa, kun hallintaoikeus on merkitty perukirjaan. Lähde: Verohallinnon sivu Hallintaoikeus perintöverotuksessa.

Leski saa veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen (PerVL 12 §). Vähennyksen jälkeen jäävä osuus on lisäksi verovapaa vain, jos se jää alle 30 000 euron (PerVL 13 §), joten leski jää kokonaan ilman perintöveroa, jos perintöosuus jää alle 120 000 euron (kuolinpäivä 1.1.2026 tai myöhemmin). Raja on tarkka: tasan 120 000 euron osuudesta veroa tulee jo 100 euroa, koska laki vapauttaa vain sen, mikä ei nouse 30 000 euroon. Ennen 1.1.2026 kuolleissa vastaava raja on alle 110 000 euroa.

Leski kuuluu I veroluokkaan, jossa veroaste on 7–19 %. Vero lasketaan puolisovähennyksen jälkeen jäävästä osuudesta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Kyllä. Perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a §:n 2 momentin mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, jollei lesken omaan varallisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto jää lesken hallintaan aina – sitä ehto ei koske.

Periikö leski puolisonsa?

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lastenlapsia), leski perii puolison suoraan lain nojalla. Jos rintaperillisiä on, leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus, jollei sitä ole avioehdolla poistettu, ja hallintaoikeus. Poikkeus: jos puolison kuollessa oli vireillä avioero- tai asumuserohakemus taikka -kanne, leskellä ei yleensä ole perintöoikeutta eikä hallintaoikeutta (PK 3:7).

Mikä on puolisovähennys?

Puolisovähennys on 90 000 euron vähennys, jonka leski saa veronalaisesta perintöosuudestaan (PerVL 12 §). Vähennyksen jälkeen jäävä osuus on lisäksi verovapaa, jos se jää alle 30 000 euron (PerVL 13 §), joten leski jää kokonaan ilman perintöveroa, jos perintöosuus jää alle 120 000 euron (kuolinpäivä 1.1.2026 tai myöhemmin). Tasan 120 000 euron osuudesta veroa tulee jo 100 euroa, koska laki sanoo verovapaaksi vain sen, mikä ei nouse 30 000 euroon.

Pitääkö lesken varat ilmoittaa perukirjassa?

Kyllä, jos leski on elossa. Perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti sitoo vaatimuksen tähän ehtoon: "Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan." Jos vainaja oli itse leski, elossa olevaa puolisoa ei ole eikä tätä kohtaa sovelleta. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot.

Saako leski käyttää kuolinpesän varoja?

Jos pesässä on muitakin osakkaita, leski ei voi päättää vainajan varoista yksin, mutta perintökaaren mukaan hänellä on oikeus saada pesästä tarvitsemansa elatus niin kauan kuin pesä on selvitettävänä. Omia varojaan leski käyttää normaalisti. Vainajan varoista päättävät pesän osakkaat yhdessä, ja leski on yleensä yksi heistä. Hän ei kuitenkaan ole osakas, jos hänellä ei esimerkiksi avioehdon vuoksi ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen tai jos ositus on jo tehty. Osakas hän on silloinkin, jos hän on perillinen tai yleistestamentin saaja. Kiireellisen asian, joka ei siedä viivytystä, saa hoitaa, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei saada. Vainajan laskuja ja hautajaiskuluja voi yleensä maksaa vainajan tililtä jo ennen perunkirjoitusta. Yhteisessä kodissa leski saa asua perillisten jakovaatimuksesta huolimatta, jos hänen omaan varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Kodin tavanomainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä hänen hallintaansa.

Mikä on ositus?

Ositus on avioliiton omaisuuden jako. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan. Ositus tehdään ennen perinnönjakoa.