Lesken oikeudet kuolinpesässä
Päivitetty 19.3.2026
Kun puoliso kuolee, leskellä on useita lakisääteisiä oikeuksia, jotka vaikuttavat perunkirjoitukseen, perinnönjakoon ja verotukseen. Tässä artikkelissa käymme läpi lesken keskeisimmät oikeudet.
Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja siihen kuuluvaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on lesken vahvin suoja, ja se menee perillisten oikeuksien edelle.
Asunnon hallintaoikeuden edellytykset:
- Asunto on ollut puolisoiden yhteinen koti tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto
- Lesken omaan varallisuuteen ei sisälly kodiksi sopivaa asuntoa
Asuntoirtaimistoa koskee eri sääntö. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto (huonekalut, kodinkoneet ja vastaava) on aina jätettävä lesken hallintaan. Tämä oikeus ei riipu siitä, onko leskellä oma asunto – perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentti asettaa ehdon vain asunnolle, ei irtaimistolle.
Huomaa
Kielto on lakitekstissä myyntiä laajempi: perilliset eivät saa lesken suostumuksetta luovuttaa tai pantata omaisuutta "eikä siitä muullakaan tavoin määrätä". Myös lahjoitus ja vaihto ovat siis kiellettyjä. Kiinteän omaisuuden osalta suostumus on annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jos suostumusta ei saada, tuomioistuin voi hakemuksesta sallia toimen, milloin siihen on syytä. Ilman suostumusta tehty toimenpide on pätemätön lesken suhteen (PK 12:6, jota sovelletaan PK 3:1 a:n 3 momentin nojalla).
Perintökaaressa ei ole hallintaoikeudelle määräaikaa. Sen sijaan laki erottaa kaksi oikeutta: koko jäämistön pitäminen jakamattomana väistyy rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentin tieltä (PK 3:1 a:n 1 momentti), mutta oikeus asuntoon ja asuntoirtaimistoon säilyy molempien estämättä (2 momentti).
Avio-oikeus ja ositus
Avioliitossa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Kun puoliso kuolee, tehdään ositus ennen perinnönjakoa.
Osituksen pääperiaate:
- Puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen
- Yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan
- Vähemmän omistava osapuoli saa tasinkoa
- Avio-oikeudesta vapaa omaisuus — esimerkiksi avioehdolla rajattu — jää jaettavan ulkopuolelle
Tasinkoprivilegi
Jos leskellä on enemmän omaisuutta kuin vainajalla, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle (ns. lesken tasinkoprivilegi). Tämä suojaa leskeä taloudellisesti.
Leski perillisenä
Lesken perimysoikeus riippuu siitä, onko vainajalla rintaperillisiä:
- Ei rintaperillisiä → leski perii puolison suoraan lain nojalla – paitsi jos kuolinhetkellä oli vireillä avioero- tai asumuserohakemus, jolloin leskellä ei ole perintökaaren 3 luvun oikeuksia (PK 3:7)
- Rintaperillisiä on → leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus ja hallintaoikeus
Lesken varat perukirjassa
Perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti alkaa ehdolla: "Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan." Vaatimus on siis ehdollinen, ei ehdoton: se koskee elossa olevaa puolisoa. Jos vainaja oli itse leski, elossa olevaa puolisoa ei ole eikä tätä kohtaa sovelleta – silloin merkitään ensiksi kuolleen puolison varat ja velat, jos ositusta ei ole toimitettu. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot perintöverotusta ja ositusta varten.
Puolisovähennys perintöverossa
Leski saa veronalaisesta perintöosuudestaan 90 000 euron puolisovähennyksen (PerVL 12 §). Vähennyksen jälkeen jäävä osuus on lisäksi verovapaa vain, jos se jää alle 30 000 euron (PerVL 13 §), joten leski jää kokonaan ilman perintöveroa, jos perintöosuus jää alle 120 000 euron (kuolinpäivä 1.1.2026 tai myöhemmin). Raja on tarkka: tasan 120 000 euron osuudesta veroa tulee jo 100 euroa, koska laki vapauttaa vain sen, mikä ei nouse 30 000 euroon. Ennen 1.1.2026 kuolleissa vastaava raja on alle 110 000 euroa.
Puolisovähennyksen lisäksi leski kuuluu I veroluokkaan, jossa veroaste on 7–19 % (vuonna 2026). Perintöosuus on verovapaa, kun se jää alle 30 000 euron; tasan 30 000 euron osuudesta veroa on 100 euroa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin?
Kyllä. Perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 a §:n 2 momentin mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, jollei lesken omaan varallisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto jää lesken hallintaan aina – sitä ehto ei koske.
Periikö leski puolisonsa?
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lastenlapsia), leski perii puolison suoraan lain nojalla. Jos rintaperillisiä on, leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus ja hallintaoikeus. Poikkeus: leskellä ei ole näitä perintökaaren 3 luvun oikeuksia lainkaan, jos puolison kuollessa oli vireillä avioero- tai asumuserohakemus taikka -kanne (PK 3:7).
Mikä on puolisovähennys?
Puolisovähennys on 90 000 euron vähennys, jonka leski saa veronalaisesta perintöosuudestaan (PerVL 12 §). Vähennyksen jälkeen jäävä osuus on lisäksi verovapaa, jos se jää alle 30 000 euron (PerVL 13 §), joten leski jää kokonaan ilman perintöveroa, jos perintöosuus jää alle 120 000 euron (kuolinpäivä 1.1.2026 tai myöhemmin). Tasan 120 000 euron osuudesta veroa tulee jo 100 euroa, koska laki sanoo verovapaaksi vain sen, mikä EI NOUSE 30 000 euroon.
Pitääkö lesken varat ilmoittaa perukirjassa?
Kyllä, jos leski on elossa. Perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti sitoo vaatimuksen tähän ehtoon: "Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan." Jos vainaja oli itse leski, elossa olevaa puolisoa ei ole eikä tätä kohtaa sovelleta. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot.
Mikä on ositus?
Ositus on avioliiton omaisuuden jako. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan. Ositus tehdään ennen perinnönjakoa.