Lesken oikeudet kuolinpesässä
Päivitetty 19.3.2026
Kun puoliso kuolee, leskellä on useita lakisääteisiä oikeuksia, jotka vaikuttavat perunkirjoitukseen, perinnönjakoon ja verotukseen. Tässä artikkelissa käymme läpi lesken keskeisimmät oikeudet.
Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin
Perintökaaren 3 luvun 1a §:n mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja siihen kuuluvaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Tämä oikeus on lesken vahvin suoja, ja se menee perillisten oikeuksien edelle.
Hallintaoikeuden edellytykset:
- Asunto on ollut puolisoiden yhteinen koti
- Leskellä ei ole muuta sopivaa asuntoa
- Hallintaoikeus koskee myös asunnon irtaimistoa (huonekalut yms.)
Huomaa
Hallintaoikeus estää perillisiä myymästä tai jakamasta asuntoa ilman lesken suostumusta. Se on voimassa lesken koko eliniän, ellei leski luovu oikeudestaan.
Avio-oikeus ja ositus
Avioliitossa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Kun puoliso kuolee, tehdään ositus ennen perinnönjakoa.
Osituksen pääperiaate:
- Puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen
- Yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan
- Vähemmän omistava osapuoli saa tasinkoa
- Leski saa pitää tasinkona vähintään puolet yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta
Tasinkoprivilegi
Jos leskellä on enemmän omaisuutta kuin vainajalla, lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle (ns. lesken tasinkoprivilegi). Tämä suojaa leskeä taloudellisesti.
Leski perillisenä
Lesken perimysoikeus riippuu siitä, onko vainajalla rintaperillisiä:
- Ei rintaperillisiä → leski perii puolison suoraan lain nojalla
- Rintaperillisiä on → leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus ja hallintaoikeus
Lesken varat perukirjassa
Perintökaaren 20:4 §:n mukaan lesken varat ja velat on aina merkittävä perukirjaan. Tämä on pakollinen vaatimus. Lesken varat eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot perintöverotusta ja ositusta varten.
Puolisovähennys perintöverossa
Leski saa perintöverosta 90 000 euron puolisovähennyksen. Tämä tarkoittaa, että jos lesken perintöosuus on alle 90 000 euroa, perintöveroa ei tule lainkaan.
Puolisovähennyksen lisäksi leski kuuluu I veroluokkaan, jossa veroaste on 7–19 % (vuonna 2026). Verovapaan perinnön alaraja on 30 000 euroa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin?
Kyllä. Perintökaaren 3:1a mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja siihen kuuluvaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa, ellei leskellä ole muuta asuntoa.
Periiköö leski puolisonsa?
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia tai lastenlapsia), leski perii puolison suoraan lain nojalla. Jos rintaperillisiä on, leski ei peri ilman testamenttia, mutta hänellä on avio-oikeus ja hallintaoikeus.
Mikä on puolisovähennys?
Puolisovähennys on 90 000 euron vähennys perintöverosta, jonka leski saa. Jos perintöosuus on alle 90 000 euroa, leski ei maksa perintöveroa lainkaan.
Pitääkö lesken varat ilmoittaa perukirjassa?
Kyllä. Perintökaaren 20:4 mukaan lesken varat ja velat on aina merkittävä perukirjaan. Ne eivät kuulu pesän varoihin, mutta Verohallinto tarvitsee tiedot.
Mikä on ositus?
Ositus on avioliiton omaisuuden jako. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan. Ositus tehdään ennen perinnönjakoa.