Siirry sisältöön

Mikä on perukirja?

Perukirja on Suomen lain mukainen virallinen asiakirja, joka laaditaan jokaisen kuolinhetkellään Suomessa asuneen henkilön jälkeen. Se laaditaan perunkirjoitustilaisuudessa, ja siihen kirjataan vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat.

Perukirja toimii samalla perintöverotuksen perusteena – Verohallinto määrää perintöveron perukirjassa ilmoitettujen tietojen pohjalta.

3 kk

Laatimisen määräaika

2 kpl

Uskottua miestä vaaditaan

1 kk

Toimitusaika verottajalle

Mitä perukirja sisältää?

Perintökaaren 20 luvun 3 §:n 1 momentti luettelee, mitä perukirjassa on mainittava. Alla oleva lista kattaa sen sekä käytännössä tarvittavat tiedot. Henkilötunnusta laki ei vaadi – se on Verohallinnon ohjeen mukainen tieto, joka helpottaa tunnistamista. Rakenteen näet kohta kohdalta myös perukirjan mallista, ja tilaisuuden kulku on kuvattu sivulla perunkirjoitustilaisuus.

1

Toimituksen aika ja paikka

PK 20:3 mainitsee nämä ensimmäisinä – ilman niitä perukirja ei kerro, milloin ja missä perunkirjoitus toimitettiin

2

Vainajan perustiedot

Täydellinen nimi, ammatti, kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä (PK 20:3). Lisäksi henkilötunnus ja osoite

3

Lesken tiedot

Lesken nimi ja varallisuus. Leski merkitään myös silloin, kun hän ei ole osakas

4

Kuolinpesän osakkaat

Perilliset ja testamentinsaajat – nimi, kotipaikka ja sukulaisuussuhde. Alaikäisiltä myös syntymäpäivä. Perillinen mainitaan, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta (PK 20:3)

5

Läsnäolijat

Keitä perunkirjoituksessa oli saapuvilla. Jos jollekulle ei annettu tietoa toimituksesta, myös se ja syy siihen (PK 20:3:n 2 momentti)

6

Testamentti ja avioehtosopimus

Tieto näiden olemassaolosta ja sisällöstä

7

Vainajan varat

Kiinteistöt, asunnot, pankkitalletukset, arvopaperit, ajoneuvot

8

Vainajan velat

Lainat, luottokorttivelat ja muut velvoitteet

9

Hautajais- ja perunkirjoituskulut

Tositteiden mukaiset kulut

10

Ennakkoperinnöt ja lahjat

Perillisille annetut ennakkoperinnöt ajankohdasta riippumatta sekä muut kolmen viimeisen vuoden aikana annetut lahjat (PerVL 16 §)

11

Uskottujen miesten arvio

Omaisuuden käypä arvo kuolinpäivänä

12

Merkintä puuttuvasta tiedosta

Jos jotakin edellä mainittua ei voida ilmoittaa, siitä ja sen syystä on tehtävä merkintä perukirjaan (PK 20:3)

Kuka laatii perukirjan?

Perunkirjoituksen toimittamisesta vastaa se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, taikka pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija (PK 20:2) – käytännössä usein leski tai vanhin lapsi. Laki ei sen sijaan sano mitään siitä, kenen kädestä asiakirja syntyy: lakimiestä ei vaadita, eikä perintökaaressa ole perukirjan laatijaa koskevaa ikä- tai kelpoisuusvaatimusta. Käytännössä kannattaa muistaa, että pesän ilmoittaja antaa perukirjassa valaehtoisen vakuutuksen (PK 20:6) – tehtävään sopii siis henkilö, joka voi ottaa siitä vastuun.

Perukirjaan tarvitaan kuitenkin kaksi uskottua miestä, jotka allekirjoituksellaan todistavat merkinneensä kaiken oikein ja arvioineensa pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan. Uskotuille miehille ei ole laissa kelpoisuusvaatimuksia, mutta pesän ulkopuolisia suositellaan.

Perunkirjoituksen ja perukirjan määräajat

3 kuukauden määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta (perintökaari 40/1965, 20 luvun 1 §) – määräaika koskee toimitusta, ei asiakirjan kirjoittamista. Valmis perukirja annetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (PerVL 29 §). Verohallinto voi pidentää kolmen kuukauden aikaa saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pesän laadun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Perukirjan toimittaminen verottajalle

Perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (PerVL 29 §):

  • Sähköisesti OmaVero-palvelun kautta (suositeltu)
  • Postitse Verohallinnon osoitteeseen

Verohallinto valmistelee kuolinpesän asiointia OmaVeroon. Eduskunta käsittelee esitystä (HE 107/2026 vp), ja tavoite on, että laki tulee voimaan 1.2.2027. Uudistus koskisi vain niitä pesiä, joissa kuolinpäivä on lain voimaantulon jälkeen. Jos läheisesi on kuollut ennen sitä, perukirja tehdään ja toimitetaan kuten tällä sivulla neuvotaan. Muualla laadittu perukirja kävisi jatkossakin: esityksen mukaan se annetaan Verohallinnolle perintöveroilmoituksen liitteenä, ja ilmoituksen tiedot täytetään perukirjan pohjalta erikseen. Lue lisää Verohallinnon sivulta.

Pankki ei ole perukirjan vastaanottaja, mutta se pyytää perukirjan kuolinpesän tilien käyttöä ja lopetusta varten. Ohjeet ovat sivulla kuolinpesän pankkiasiat.

Mukaan liitetään vain testamentti, avioehtosopimus ja mahdolliset ositus- tai jakokirjat – saldotodistuksia ja sukuselvitystä ei. Tarkka lista on sivulla perukirjan liitteet.

Verohallinto käyttää perukirjaa perintöverotuksen perusteena. Verotuspäätös tehdään yleensä 6–12 kuukauden kuluessa perukirjan vastaanottamisesta.

Perukirjan hinta

TapaHinta
Lakimies tai pankki500–2 500 €
Pesäkirja.fi (verkkopalvelu)79 €
Itse paperilla0 € (oma aika)

Perunkirjoituskustannukset ovat vähennettävissä pesän varoista perukirjassa, eli ne pienentävät perinnön verotettavaa arvoa.

Usein kysyttyä perukirjasta

Mikä on perukirja?

Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittava virallinen asiakirja, johon kirjataan vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat, perilliset sekä testamentti- ja avio-oikeusmääräykset.

Kuka voi laatia perukirjan?

Laki ei säädä siitä, kuka perukirjan kirjoittaa, eikä lakimiestä vaadita. Perunkirjoituksen toimittamisesta huolehtii se osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, taikka pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija (PK 20:2). Lisäksi tarvitaan kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat varat ja kirjoittavat perukirjaan todistuksensa.

Mikä on perunkirjoituksen määräaika?

Määräaikoja on kaksi. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta (PK 20:1), ja perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (PerVL 29 §). Verohallinto voi pidentää kolmen kuukauden aikaa saman ajan kuluessa tehdystä hakemuksesta, jos siihen on aihetta pesän laadun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Paljonko perukirjan laatiminen maksaa?

Lakimiehen laatima perukirja maksaa tyypillisesti 500–2 500 euroa. Pesäkirja.fi-palvelussa perukirjan voi laatia itse verkossa hintaan 79 euroa.

Minne perukirja toimitetaan?

Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Sen voi lähettää OmaVero-palvelussa sähköisesti tai postitse.

Mistä saa perukirjan?

Valmista perukirjaa ei saa mistään virastosta, sillä se laaditaan kuolinpesää varten perunkirjoituksessa. Sen voi tehdä itse, teettää lakimiehellä, pankissa tai hautaustoimistossa tai laatia verkkopalvelussa. Tältä sivustolta saat perukirjan mallin ja ladattavan esimerkkiasiakirjan maksutta.

Pitääkö perukirja toimittaa pankkiin?

Perukirja annetaan Verohallinnolle, ei pankille. Pankki tarvitsee kuitenkin perukirjan, kun kuolinpesän tilejä käytetään tai lopetetaan, koska siitä selviävät pesän osakkaat. Pankille perukirja toimitetaan pankin omien ohjeiden mukaan, monessa pankissa verkkopankin kautta.

Perukirja vai perunkirja?

Oikea sana on perukirja. Muoto perunkirja on yleinen sekaannus, joka syntyy sanasta perunkirjoitus. Perunkirjoitus tarkoittaa tilaisuutta ja koko toimitusta, perukirja siinä laadittavaa asiakirjaa.