Varaton kuolinpesä – pitääkö perunkirjoitus silti tehdä?

Päivitetty 26.10.2026 · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital

Lyhyt vastaus: kyllä pitää. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta jokaisen jälkeen – myös silloin, kun vainajalta ei jäänyt omaisuutta tai jäi vain velkaa. Verohallinnon ohje sanoo tämän suoraan. Hyvä uutinen on, että varattoman pesän perukirja on tyypillisesti kaikkein yksinkertaisin, eikä sen tekemisen tarvitse maksaa satoja euroja.

Miksi perukirja tarvitaan, vaikka jaettavaa ei ole?

Miten varattoman pesän perunkirjoitus etenee?

Täsmälleen samoin kuin muidenkin, mutta kevyempänä: sukuselvitys hankitaan, osakkaat kutsutaan, kaksi uskottua miestä toimittaa perunkirjoituksen ja perukirjaan kirjataan varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan. Kun varoja on vähän tai ei lainkaan, kirjattavaa on vähän – tyypillisesti pankkitilin pieni saldo, koti-irtaimisto ja hautajaiskulut. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle OmaVerossa kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Ainoa merkittävä kuluerä, jota ei voi välttää, on sukuselvitys (tyypillisesti 80–400 € seurakuntien ja DVV:n todistuksista). Sekin maksetaan pesän varoista, jos niitä on.

Miten varaton kuolinpesä lopetetaan?

Varatonta kuolinpesää ei tarvitse jakaa. Suomi.fi-oppaan mukaan perinnönjakokirjaa ei tarvitse toimittaa minnekään, jos kuolinpesällä ei ole jaettavia varoja. Perukirja annetaan silti Verohallinnolle. Pesä saa esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät siihen asti, kunnes se on lakkautettu. Verohallinto ei lähetä lakkautuksesta erillistä ilmoitusta.

Entä hautajaiset, jos rahaa ei ole?

Kohtuulliset hautajaiskulut maksetaan ensisijaisesti pesän varoista, ja ne ovat etusijalla muihin velkoihin nähden. Jos pesän varat eivät riitä, hautajaiskuluihin voi hakea toimeentulotukea. Hakemus tehdään Kelaan, joka ratkaisee ensin perustoimeentulotuen ja siirtää hakemuksen hyvinvointialueelle, jos hakija pyytää siirtoa. Hyvinvointialue päättää tuesta hautajaiskuluihin. Se voi ottaa huomioon myös lesken tulot ja varat. Omaisten ei tarvitse maksaa pesän velkoja omista varoistaan, eivätkä vainajan velat siirry heille. Jos osakas tilaa hautajaiset pesän puolesta, lasku on silti pesän velka ja maksetaan pesän varoista. Tilannut osakas vastaa siitä kuitenkin myös omilla varoillaan, ellei toisin sovita. Vainajan veloissa poikkeukset liittyvät perunkirjoitukseen. Osakas, jonka vastuulla perunkirjoituksen toimituttaminen on, voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama koskee osakasta, joka antaa perukirjaan tietoisesti väärän tiedon tai salaa jotakin ja vaarantaa näin velkojan oikeuden (PK 21:2). Jos olet itse vainajan velan takaaja tai velallinen, vastaat siitä oman sitoumuksesi perusteella.

Saako Kelalta hautausavustusta?

Ei. Kela ei maksa hautausavustusta. Kelan mukaan hyvinvointialue voi kuitenkin myöntää hautausavustusta täydentävänä toimeentulotukena. Hakemus tehdään Kelaan, joka siirtää sen hyvinvointialueelle, jos hakija pyytää siirtoa. Avustusta hautauskuluihin voi Kelan ohjeen mukaan tiedustella myös vainajan työnantajalta, vakuutusyhtiöiltä, ammattiliitolta tai Valtiokonttorilta. Valtiokonttori voi maksaa avustusta esimerkiksi sotaveteraanin hautaukseen.

Kuka maksaa varattoman kuolinpesän laskut?

Varattoman kuolinpesän laskut maksetaan pesän varoista niin pitkälle kuin ne riittävät. Ensin maksetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesän hoidosta johtuvat tarpeelliset kulut ja niiden jälkeen vainajan velat. Ennen kuin perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi, vainajan velkaa saa maksaa vain, jos maksu ei todennäköisesti vahingoita muita velkojia. Jos varat eivät riitä kaikkeen, loppuosa jää maksamatta, koska perintökaaren mukaan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta.

Osakas voi kuitenkin joutua vastaamaan vainajan veloista itse, jos perunkirjoitus on hänen vastuullaan ja hän laiminlyö sen määräajassa. Sama koskee osakasta, joka antaa perukirjaan tietoisesti väärän tiedon tai salaa jotakin ja vaarantaa näin velkojan oikeuden. Pesän puolesta itse tilaamastaan laskusta osakas vastaa myös omilla varoillaan, ellei toisin sovita. Jos osakas on itse vainajan velan takaaja tai velallinen, hän vastaa siitä oman sitoumuksensa perusteella. Laskujen maksamisesta ennen perunkirjoitusta kerrotaan sivulla velkainen kuolinpesä.

Kuka maksaa perunkirjoituksen, jos kuolinpesä on varaton?

Jos pesässä ei ole varoja, perunkirjoituksen kulut jäävät sen maksettavaksi, joka on tilannut palvelun tai todistukset, ellei osakkaiden kesken toisin sovita.

Perunkirjoitukseen voi myös hakea apua oikeusaputoimistosta, jossa asiakkaana on pesän ilmoittaja. Maksu määräytyy hänen omien tulojensa ja varojensa mukaan, ja maksuun lisätään vainajan varat kuolinpäivän mukaisina ja velkoja vähentämättä. Oikeusavusta ja muista perunkirjoituksen hinnoista kerrotaan sivulla perunkirjoituksen hinta.

Lakitoimistoissa perunkirjoituksen lähtöhinta on tavallisimmin 550–900 euroa, ja hinta nousee usein pesän koon tai työn määrän mukaan. Selkeässä ja vähävaraisessa pesässä tälle työlle ei yleensä ole tarvetta: kirjattavaa on vähän, eikä juridisia erityiskysymyksiä ole. Juuri varaton pesä on tilanne, jossa perukirjan tekeminen itse – tai ohjatulla työkalulla – säästää eniten suhteessa pesän kokoon. Jos pesä osoittautuu ylivelkaiseksi, lue myös ohjeemme velkaisesta kuolinpesästä – silloin varovaisuus laskujen maksamisessa on tärkeää.

Usein kysyttyä varattomasta pesästä