Testamentin tiedoksianto perunkirjoituksessa

Päivitetty 26.10.2026 · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital

Jos vainaja teki testamentin, tiedoksianto koskee sekä testamentin saajaa että perillisiä. Testamentin saaja on se, joka saa jotakin testamentin perusteella. Hänen velvollisuutensa on antaa testamentti tiedoksi. Perilliselle tiedoksiannon päivä on se, josta hänen kuuden kuukauden määräaikansa alkavat.

Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa ja kuka sen tekee?

Tiedoksiannossa perillinen saa testamentista oikeaksi todistetun jäljennöksen tavalla, joka voidaan myöhemmin näyttää toteen. Velvollisuus on perintökaaren mukaan testamentin saajalla. Jos saajia on useita, riittää, että yksi heistä antaa testamentin tiedoksi. Hänen tiedoksiantonsa kelpaa kaikkien saajien puolesta.

Onko tiedoksianto sama kuin testamentin hyväksyminen?

Tiedoksianto ei ole testamentin hyväksymistä. Kuittaus vahvistaa vain sen, että perillinen sai jäljennöksen. Jos kuittauksessa lukee myös ”hyväksyn testamentin”, allekirjoittaja menettää oikeuden riitauttaa testamentti.

Perintökaari ei sano suoraan, koskeeko hyväksyminen myös lakiosaa, joten käy asiakirja läpi juristin kanssa ennen kuin allekirjoitat. Testamentin hyväksymisestä on oma kohtansa testamenttisivulla: testamentin hyväksyminen.

Milloin testamentti annetaan tiedoksi?

Perintökaari ei aseta tiedoksiannolle määräaikaa, joten testamentin voi antaa tiedoksi ennen perunkirjoitusta, perunkirjoitustilaisuudessa tai sen jälkeen. Testamentin saajan kannattaa silti hoitaa tiedoksianto ripeästi, koska perillisten määräajat alkavat kulua vasta siitä.

Perintökaaren mukaan testamentin saajan on saatettava oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kuolemasta, ja tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä hänelle lyhyemmän, enintään vuoden ajan. Jos tiedoksianto on viivästynyt vuosia, kysy juristilta.

Miten tiedoksianto tehdään perunkirjoitustilaisuudessa?

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2024:33 mukaan tiedoksianto on tehty perunkirjoitustilaisuudessa niille perillisille, jotka olivat paikalla itse tai edustajan välityksellä, kun testamentin sisältö käytiin läpi ja he saivat oikeaksi todistetun jäljennöksen. Heidän määräaikansa alkavat tilaisuuden päivästä. Jäljennöksen saamisesta kannattaa ottaa kuittaus myös tilaisuudessa, koska testamentin saajan on tarvittaessa näytettävä tiedoksianto ja sen päivä toteen.

Jos jäljennöstä ei anneta, perillisen määräajat eivät ala tilaisuudesta, vaikka hän kuulisi testamentin sisällön. Poissa olleelle tiedoksianto tehdään erikseen.

Mitä eroa on perunkirjoituskutsulla ja testamentin tiedoksiannolla?

Perunkirjoituskutsu kertoo tilaisuuden ajan ja paikan. Tiedoksiannossa perillinen saa oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista, ja vain siitä alkavat hänen määräaikansa. Ne voivat osua samaan aikaan ja jopa samaan tilaisuuteen, mutta seuraukset ovat erilaiset.

Jos tilaisuudessa annettiin oikeaksi todistettu jäljennös, tiedoksianto tehtiin siellä ja määräaika alkoi siitä päivästä. Pelkkä kutsu tai läsnäolo ei käynnistä määräaikaa. Jos et ole varma, alkoiko määräaikasi, kysy juristilta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut tilaisuudesta.

Perunkirjoituskutsun ajasta, tavasta ja merkinnöistä on oma osionsa sivulla perunkirjoitustilaisuus.

Mistä moiteaika ja lakiosan vaatimisaika alkavat?

Moiteaika ja lakiosan vaatimisaika alkavat kumpikin päivästä, jona testamentti annettiin perilliselle tiedoksi. Perillisellä on kuusi kuukautta aikaa riitauttaa testamentti, ja rintaperillisellä on samassa ajassa myös oikeus vaatia lakiosaa.

Kun määräajat kuluvat umpeen ilman kannetta ja vaatimusta, perillinen ei voi enää riitauttaa testamenttia moiteperusteilla eikä vaatia lakiosaa testamentin saajalta.

Moitekanne on kanne, jolla perillinen vaatii testamentin julistamista pätemättömäksi perintökaaren moiteperusteella, esimerkiksi muotovirheen, painostuksen tai testamentin tekijän mielisairauden tai muun sieluntoiminnan häiriön vuoksi. Kuuden kuukauden moiteaika koskee tätä kannetta. Muista kiistoista, esimerkiksi testamentin tulkinnasta, kysy juristilta.

Lakiosan vaatiminen. Lakiosa on vainajan lapsilla, ottolapsilla ja heidän jälkeläisillään. Rintaperillinen, jonka lakiosan testamentti vie tai jonka oikeutta määrätä lakiosastaan se rajoittaa, saa lakiosansa vain vaatimalla sitä. Vaatimus ilmoitetaan testamentin saajalle haastemiehen kautta tai muuten todistettavasti, ei kuolinpesälle eikä Verohallinnolle.

Lakiosan määrä, rahana maksaminen ja perinnöttömyys ovat testamenttisivun kohdassa lakiosa. Perunkirjoituksella ja perukirjalla on omat määräaikansa, ja ne löytyvät sivulta perunkirjoituksen määräaika.

Kenelle testamentti annetaan tiedoksi?

Testamentti annetaan tiedoksi perillisille eli niille, jotka perisivät ilman testamenttia. Jokaisen perillisen on saatava tiedoksianto, koska kunkin määräajat lasketaan hänen omasta tiedoksiannostaan.

Jos perillisiä ei ole, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille, koska perintö menisi muuten valtiolle.

Pitääkö testamentti antaa tiedoksi leskelle?

Jos vainajalta jäi lapsia tai heidän jälkeläisiään, leski ei ole perillinen, eikä perintökaari vaadi antamaan testamenttia tiedoksi hänelle. Lesken omista oikeuksista kerrotaan sivulla lesken oikeudet.

Kun vainajalta ei jäänyt lapsia eikä heidän jälkeläisiään, leski on yleensä perillinen, ja testamentti annetaan tiedoksi hänelle.

Silloin testamentti annetaan tiedoksi myös niille toissijaisille perillisille, joilla on lähinnä oikeus periä. He ovat vainajan vanhemmat ja kuolleen vanhemman sijaan vainajan sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Ratkaisevaa on tilanne tiedoksiannon hetkellä, ei kuolinhetkellä.

Entä alaikäinen perillinen?

Alaikäisen perillisen puolesta tiedoksiannon ottaa vastaan hänen edunvalvojansa, yleensä huoltaja. Jos testamentin saaja on huoltaja itse, hänen puolisonsa tai lapsensa, huoltaja ei voi ottaa tiedoksiantoa vastaan lapsen puolesta. Silloin tarvitaan edunvalvojan sijainen. Sijaista voi hakea Digi- ja väestötietovirastosta, ja asiasta kannattaa kysyä juristilta.

Miten testamentin tiedoksianto tehdään?

Perintökaaren mukaan tiedoksianto tehdään haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Pelkkä kertominen tai kopion näyttäminen ei riitä, vaikka perillinen tietäisi testamentin sisällön.

1. Testamentista tehdään oikeaksi todistettu jäljennös jokaiselle perilliselle.
2. Jäljennös luovutetaan perilliselle jommallakummalla näistä tavoista.
3. Testamentin saaja säilyttää todisteen luovutuksesta ja sen päivästä. Hänen on tarvittaessa näytettävä, että tiedoksianto tehtiin ja milloin.

Todistetta voidaan tarvita myöhemmin myös kuolinpesän asioissa. Pankit voivat pyytää kuolinpesältä testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymisilmoituksia tai lainvoimaisuustodistusta. Hyväksymisilmoitus on eri asia kuin tiedoksisaanti: sen allekirjoittanut menettää oikeuden riitauttaa testamentti.

Pankkien vaatimukset ovat niiden omia ohjeita, ja ne on koottu sivulle kuolinpesän pankkiasiat.

Pitääkö tiedoksiannossa olla todistaja?

Perintökaari ei vaadi todistajia. Se edellyttää, että tiedoksianto voidaan myöhemmin näyttää toteen, mutta haastemiehen lisäksi se ei luettele muita tapoja.

Yksi käytännön tapa on, että perillinen kuittaa allekirjoituksellaan saaneensa jäljennöksen ja merkitsee kuittaukseen päivän. Toinen tapa on käyttää kahta todistajaa.

Mitä tiedoksianto haastemiehen kautta maksaa?

Haastemiehen tiedoksianto maksaa 110 euroa, ja saman verran maksaa epäonnistunut yritys. Hinta on voimassa vuosina 2025–2027.

Haastemies on käräjäoikeuden virkamies, joka antaa asiakirjoja tiedoksi myös yksityisen henkilön pyynnöstä. Haastemies voi myös selvittää perillisen osoitteen, jos perillistä ei tavoiteta. Jos olinpaikka on kokonaan tuntematon, kysy juristilta.

Miten testamentti näkyy perukirjassa?

Testamentti tai sen oikeaksi todistettu jäljennös liitetään perukirjaan. Liittäminen ja tiedoksianto ovat eri velvoitteita, joten perukirja ei korvaa tiedoksiantoa. Mitä testamentista merkitään perukirjaan, selviää testamenttisivun kohdasta testamentti perukirjassa. Muut liitteet on lueteltu sivulla perukirjan liitteet.

Perukirjan tiedot voi koota Pesäkirjan lomakkeella.

Milloin asia kannattaa viedä juristille?

Tämä sivu kertoo yleiset säännöt. Seuraavissa tilanteissa asia kannattaa käydä läpi juristin kanssa:

• testamentti aiotaan riitauttaa, tai sen pätevyydestä tai tulkinnasta ollaan eri mieltä
• lakiosan määrästä, rahana maksamisesta tai ennakkoperinnöistä ollaan eri mieltä
• perillinen on alaikäinen tai edunvalvonnassa, ja testamentin saaja on huoltaja tai edunvalvoja itse, hänen puolisonsa tai lapsensa
• perillisen olinpaikka on tuntematon, tai perillinen asuu ulkomailla eikä tiedoksianto onnistu
• testamentin saajan osoite on tuntematon tai hän välttelee lakiosavaatimusta: vaatimuksen voi silloin ilmoittaa myös virallisessa lehdessä, mutta ilmoitus on julkaistava saman kuuden kuukauden kuluessa
• testamentti on suullinen tai tehty ulkomailla
• joku harkitsee testamentin hyväksymistä tai lakiosasta luopumista
• tiedoksianto on viivästynyt vuosia, tai testamentissa on toissijaismääräys
• perillisellä on velkoja tai ulosottoa