Velkainen kuolinpesä – joudunko maksamaan läheiseni velat?
Päivitetty · Sisällöstä vastaa Koodisto Digital
Lyhyt vastaus, joka helpottaa heti: et joudu. Velat eivät periydy Suomessa. Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista, ja jos varat eivät riitä, velkojat jäävät ilman loppuosaa. Perillinen ei maksa vainajan velkoja omista rahoistaan, kunhan pesän asiat hoidetaan oikein. Poikkeus on velka, jonka takaaja tai velallinen olet itse, esimerkiksi yhteinen laina: siitä vastaat oman sitoumuksesi perusteella. Tällä sivulla käymme läpi, mitä ”oikein hoitaminen” tarkoittaa ja missä harvinaisissa tilanteissa vastuu voi syntyä.
Miten velkainen pesä käytännössä selvitetään?
Velkaisen pesän hoito etenee samoin kuin muidenkin, mutta järjestys ja varovaisuus korostuvat:
Kartoita velat heti
Saldotodistukset pankeista (myös lainat), avoimet laskut, perintäkirjeet, takausvastuut, ulosoton tilanne kuolinpäivälle. Velkojen selvittäminen on perunkirjoituksen ydintehtäviä.
Älä maksa velkoja hätiköiden
Kohtuulliset hautajaiskulut ja pesän välttämättömät hoitokulut voi maksaa. Vainajan muiden velkojen maksamisesta kerrotaan alla ylivelkaista pesää koskevassa osassa.
Tee perunkirjoitus määräajassa ja huolellisesti
Kaikki varat ja velat kirjataan perukirjaan sellaisina kuin ne kuolinhetkellä olivat. Näin osakas välttää perunkirjoitukseen liittyvän henkilökohtaisen vastuun.
Ylivelkainen pesä: harkitse virallisselvitystä
Jos velat selvästi ylittävät varat, osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjää. Pesän voi hakea myös konkurssiin, mutta kuolinpesä asetetaan konkurssiin vain, jos se on esimerkiksi pesän laajuuden vuoksi tarkoituksenmukainen tapa maksaa velat.
Ylivelkainen kuolinpesä – mitä tehdä?
Joskus perunkirjoituksessa selviää, että vainajan velat ovat suuremmat kuin varat. Kuolinpesä on tällöin ylivelkainen.
Saako vainajan velkoja maksaa, ennen kuin tilanne on selvä?
Pesän varoista vainajan velkoja saa maksaa, ennen kuin perunkirjoituksesta on kulunut kuukausi, vain jos on pätevä syy olettaa, ettei maksu vahingoita muita velkojia. Jos osakas maksaa vainajan velkoja omilla rahoillaan, hän ei välttämättä saa niitä takaisin.
Esimerkki
Isän kuoleman jälkeen tytär maksaa "saadakseen asiat järjestykseen" isän vanhan luottokorttilaskun omasta tilistään 2 800 €. Myöhemmin selviää, että pesä on ylivelkainen. Tytär ei välttämättä saa rahojaan takaisin pesästä, koska pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen.
Toisin on kohtuullisissa hautajais- ja perunkirjoituskuluissa sekä pesän välttämättömissä hoitokuluissa: jos osakas maksaa ne omista varoistaan, hänellä on oikeus saada korvaus pesän varoista.
Perintökaaren mukaan pesän omaisuutta ei saa jakaa osakkaille, ennen kuin velat on maksettu tai niille on annettu vakuus. Jos omaisuutta silti jaetaan ennen velkojen maksamista, tuomioistuin voi pesänselvittäjän kanteesta velvoittaa osakkaat palauttamaan saamansa omaisuuden tai korvaamaan sen arvon. Kukin joutuu kuitenkin palauttamaan tai korvaamaan enintään sen, minkä itse sai. Lisäksi osakas, joka pesää hoitaessaan aiheuttaa velkojalle vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudesta, voi joutua korvaamaan sen.
Pesänselvittäjä: hakeminen ja palkkio
Ylivelkaisen pesän voi luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon. Tätä kutsutaan usein virallisselvitykseksi. Hakemuksen tekee käräjäoikeudelle osakas, ja tietyin edellytyksin myös pesän tai vainajan velkoja.
Pesänselvittäjä on käräjäoikeuden määräämä puolueeton henkilö, usein asianajaja, joka:
- Ottaa pesän haltuunsa
- Selvittää varat ja velat
- Myy omaisuutta tarpeen mukaan (kiinteistön myyntiin tarvitaan osakkaiden suostumus tai tuomioistuimen lupa)
- Pyrkii sopimaan velkojien kanssa velkojen maksusta ja muuten maksaa velat lain mukaisessa järjestyksessä
- Saattaa pesän jakokuntoon
Pesänselvittäjän palkkio maksetaan pesän varoista. Jos varat eivät riitä, puuttuvan osan maksaa se, joka haki pesänselvittäjää. Jos hakija on velkoja, puuttuva osa jää siis velkojan maksettavaksi.
Pesänselvittäjä hoitaa velat, ja pesänjakaja jakaa sen, mitä jää. Ylivelkaisessa pesässä pesänjakajaa ei välttämättä koskaan tarvita – jos varat menevät kokonaan velkoihin, jaettavaa ei ole. Tehtävien erosta kerrotaan tarkemmin kohdassa pesänselvittäjä vai pesänjakaja.
Milloin osakas voi joutua vastuuseen?
Vuoden 2004 velkavastuu-uudistuksen jälkeen osakkaan henkilökohtainen velkavastuu on poikkeus. Perintökaaren mukaan osakas voi joutua vastaamaan vainajan veloista itse näissä tilanteissa:
- Perunkirjoituksen laiminlyönti: jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, perunkirjoituksen toimituttamisesta vastuussa oleva osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Täydennysperukirjan laatimatta jättäminen synnyttää vastuun vain, jos laiminlyönti on erityisen moitittava (PK 21:3).
- Väärät tiedot tai salaaminen: jos osakas antaa perunkirjoituksessa tai perukirjaa valalla vahvistaessaan tietoisesti väärän tiedon tai jättää tahallaan kertomatta tietämänsä asian, ja se vaarantaa velkojan oikeuden.
Kumpikin on vältettävissä samalla teolla: tee perunkirjoitus ajoissa ja merkitse kaikki rehellisesti. Pelko veloista ei siis ole syy lykätä perunkirjoitusta – se on paras syy hoitaa se kuntoon heti. Laske määräaikasi täällä.
Jos vastuu kuitenkin syntyy, siitä vapautuu, jos osakas osoittaa, ettei hänen menettelynsä eikä hänen toimensa tai laiminlyöntinsä pesän hallinnossa aiheuttaneet velkojalle korvattavaa vahinkoa. Jos vahinko oli velkaa pienempi, osakas vastaa vahingon määrästä. Eri asia ovat velat, jotka osakkaat tekevät itse pesän puolesta: niistä he vastaavat henkilökohtaisesti, jollei toisin ole sovittu tai tarkoitettu taikka laissa toisin säädetä. Samoin jos olet itse vainajan velan takaaja tai velallinen, esimerkiksi yhteisen lainan toinen lainanottaja, vastaat velasta oman sitoumuksesi perusteella.
Kannattaako perinnöstä luopua?
Ylivelkaisessa pesässä luopumisesta ei yleensä ole hyötyä: velat eivät muutenkaan siirry sinulle, ja luopumalla menetät osuutesi siltä varalta, että pesästä jäisikin jotain jaettavaa. Luopuminen on merkityksellinen lähinnä, jos sinulla itselläsi on ulosottovelkoja. Silloin ehdoitta tehty luopuminen estää perintöosuutesi ulosmittauksen vain, jos luovut ennen kuin ulosotossa on päätetty ulosmitata osuutesi. Luopuminen tehdään kirjallisesti, ja ulosotolle on voitava näyttää, että luopumisilmoitus on annettu tiedoksi kuolinpesälle tai jätetty Digi- ja väestötietovirastoon talletettavaksi. Tällaisessa tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa oikeusaputoimistosta tai juristilta heti, koska ajoitus ratkaisee.
Velat perukirjassa
Perukirjaan merkitään vainajan velat kuolinpäivän tilanteen mukaan: pankkilainat, luottokorttivelat, maksamattomat laskut, takausvastuut ja esimerkiksi hoivamaksut. Merkitse takaus velaksi sillä määrällä, jonka pesä todennäköisesti joutuu maksamaan. Lisäksi vähennyskelpoisia ovat kohtuulliset hautajais- ja perunkirjoituskulut. Velat vähentävät pesän säästöä ja siten perintöveroa – siksi niiden huolellinen kirjaaminen on myös osakkaiden etu. Ulosotossa oleva velka merkitään kuten muutkin: alkuperäiselle velkojalle ja kuolinpäivän määräisenä. Ulosotto ei ole velkoja vaan tapa periä. Merkitse ulosoton kuolinpäivän tilanteessa näkyvät korot ja kulut samalle riville velan kanssa. Pesäkirja.fi laskee pesän säästön ja näyttää ylivelkaisuuden automaattisesti, kun syötät varat ja velat.
Hyvä tietää
Perunkirjoitus on pakollinen myös varattomassa ja ylivelkaisessa pesässä – mutta sen ei tarvitse maksaa satoja euroja. Pesäkirjalla laadit perukirjan 79 eurolla, ja maksu peritään vasta lopuksi, ennen valmiin asiakirjan lataamista. Jos pesä osoittautuu riitaisaksi tai selvitys mutkistuu, suosittelemme avoimesti juristia.
Aloita perukirjan laadinta – 79 €